Työryhmä julkaisi väliraportin lasten ja nuorten suojelusta sosiaalisen median haitoilta

Työryhmä julkaisi väliraportin lasten ja nuorten suojelusta sosiaalisen median haitoilta

Sosiaalisen median vaikutuksia lapsiin ja nuoriin selvittänyt työryhmä on julkaissut väliraporttinsa. Työryhmä tarkastelee eri keinoja suojella lapsia ja nuoria sosiaalisen median haitoilta sekä arvioi kansainvälisiä ratkaisuja. Valmistelun tueksi on kuultu myös lapsia ja nuoria.

Sosiaalisesta mediasta on tullut hyvin korostunut osa lasten ja nuorten arkea. Sen käyttöön liittyy haittoja, kuten terveyteen ja kehitykseen kohdistuvia vaikutuksia, riippuvuutta vahvistavia algoritmeja, haitallisia sisältöjä ja kontakteja, kiusaamista, häirintää, seksuaaliväkivaltaa sekä disinformaatiota. Toisaalta se tarjoaa erityisesti täysi-ikäisyyttä lähestyville lapsille monia mahdollisuuksia yhteydenpitoon, vertaistukeen, oppimiseen, itseilmaisuun ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

"Suomessakin on välttämätöntä ryhtyä tekoihin, joilla suojelemme lapsuutta sosiaalisen median vaaroilta ja haitoilta. EU-tason sääntely somealustoille ja algoritmeille on välttämätöntä, ja tähän Suomi vaikuttaa aktiivisesti. Valtaosa EU-maista valmistelee parhaillaan kansallisia rajoituksia sosiaaliseen mediaan, ja meidän tulee tehdä samoin", sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Helmikuussa 2026 asetetun poikkihallinnollisen työryhmän väliraportissa esitetään vaihtoehtoja lasten suojelemiseksi sosiaalisen median haitoilta. Työ jatkuu syksyn 2026 aikana, jolloin ehdotuksia arvioidaan ja valmistellaan edelleen. Seuraavassa vaiheessa kuullaan myös vanhempia.

• Lasten ja nuorten suojelu sosiaalisen median haitoilta. Hanketyöryhmän väliraportti (STM:n raportteja ja muistioita 2026:22)

Lasten ja nuorten omat näkemykset vahvasti mukana valmistelussa

Valmistelun tueksi kuultiin laajasti lapsia ja nuoria. Kuuleminen toteutettiin kansallisen lapsistrategian koordinoimana yhteistyössä Taide- ja kulttuuriviraston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Opetushallituksen kanssa.

Lapsille ja nuorille suunnattiin kaksi verkkokyselyä: toinen 11-12-vuotiaille lapsille ja toinen yli 13-vuotiaille nuorille. Kyselyihin saatiin yhteensä 60 947 vastausta. Lapset ja nuoret tunnistavat somessa sekä hyötyjä että haittoja. Somen rajoituksiin suhtaudutaan ristiriitaisesti: rajoitukset voisivat lisätä esimerkiksi liikkumista ja kasvokkaista vuorovaikutusta, mutta moni pelkää hyvinvointinsa heikkenevän ja yksinäisyyden lisääntyvän. Enemmistö vastaajista suosii mallia, jossa somen käytön rajoista päättävät lainsäädännön sijaan vanhemmat. Sopivaksi ikärajaksi nähdään tyypillisesti noin 10-13 vuotta, mutta esiin nousevat myös somepalveluiden erot sekä lasten ja nuorten yksilölliset valmiudet.

"Olen iloinen, että saimme näin laajasti lasten ja nuorten vastauksia ja että lasten oma ääni kuuluu. Aikuisena vastauksista herää kuitenkin huoli. Koululaiskyselyn tulokset paljastavat, että lapset ja nuoret käyttävät somea tunteja päivässä - enemmän kuin me vanhemmat ymmärrämme tai haluamme myöntää. Emme voi olla kysymättä, mitä se tekee kehittyville aivoille - ja mistä aika on pois. Liikkumisesta, leikistä, sosiaalisista kohtaamisista - myös oppimiselta ja lukemiselta. Tätä lapset ja nuoret itsekin miettivät", toteaa ministeri Grahn-Laasonen.

Alle 13-vuotiaista yli kolmannes käyttää somea yli kolme tuntia päivässä, 13-19-vuotiaista jopa kaksi kolmannesta.

• Lasten ja nuorten sosiaalisen median käyttö. Somen käyttö, hyvinvointivaikutukset ja suhtautuminen rajoituksiin (STM:n raportteja ja muistioita 2026:20)

Kansainvälisesti käytössä on erilaisia ratkaisuja

Työryhmä on tarkastellut myös muiden maiden käytössä olevia sekä valmisteilla olevia ratkaisuja.
Useat maat sekä Euroopan unioni kehittävät aktiivisesti toimia lasten ja nuorten suojelemiseksi sosiaalisen median haitoilta. Käytössä olevat keinot vaihtelevat tiukoista rajoituksista, kuten ikärajoihin perustuvista käyttökielloista, pehmeämpiin keinoihin, kuten ohjaukseen ja tietoisuuden lisäämiseen.

Valmistelussa tarkastellaan sääntelyä ja muita toimintamalleja

Työryhmä on arvioinut erilaisia kansallisia sääntelyvaihtoehtoja sekä mahdollisuutta asettaa ikäraja älypuhelimen käytölle.

Lainsäädännöllisten ratkaisujen lisäksi työryhmä on tunnistanut useita muita keinoja vähentää ja hallita sosiaalisen median haittoja. Tällaisia ovat esimerkiksi viranomaisten ohjeet ja suositukset, mediakasvatus, tiedottaminen sekä koulutus.

Tutkimustietoa ongelmallisen sosiaalisen median käytön vähentämiseen tähtäävistä interventioista ja toimintamalleista on vielä vähän. Jatkovalmistelussa selvitetään tarkemmin, millaisia lapsia, nuoria ja perheitä tukevia toimintamalleja Suomessa on kehitetty tai otettu käyttöön, miten niiden leviämistä voitaisiin edistää sekä mitä kansainvälisiä toimintamalleja voitaisiin hyödyntää Suomessa.

Työryhmä jatkaa valmistelua syksyn 2026 aikana.

Lisätietoja

osastopäällikkö Taneli Puumalainen, p. 0295 163 280
sosiaalineuvos Marjo Malja, p. 0295 163 581
Erityisasiantuntija Laura Kuusio, p. 0295 163 504 (lasten ja nuorten kuuleminen)

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]