Jos narsistisia piirteitä on paljon, empatiaan liittyvät aivoalueet aktivoituvat eri tavoin kuin muilla

Jos narsistisia piirteitä on paljon, empatiaan liittyvät aivoalueet aktivoituvat eri tavoin kuin muilla

Neurotieteen tutkijat ovat ottaneet asiakseen selvittää, miten narsistiset piirteet vaikuttavat empatian kokemiseen arkielämää jäljittelevässä tilanteessa. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä siitä, että niillä, joilla on paljon narsistisia piirteitä, empatiaan liittyvät aivoalueet aktivoituvat eri tavoin kuin muilla. Jos taas narsistisia piirteitä on vähän, empatiaan liittyvissä aivoalueissa on nähtävissä enemmän samankaltaista aktivoitumista. Erot havaittiin alueilla, jotka on yhdistetty sosiaalisten tilanteiden tulkintaan ja kognitiiviseen empatiaan eli kykyyn ymmärtää toisen ihmisen ajatuksia ja tunteita.

Väitöskirjatutkija Matias Piispanen muistuttaa, että kaikilla ihmisillä on enemmän tai vähemmän narsistisia piirteitä. Narsismin taustalla olevia aivomekanismeja ei kuitenkaan ole aikaisemmin juuri tutkittu sosiaalisesti monimutkaisissa tilanteissa.

Hankaluuksia ja väärinymmärryksiä vuorovaikutuksessa

Sosiologi Erving Goffmanin 1950-luvulla esittämien näkemysten mukaan ihmiset yrittävät kaiken aikaa esittää itsestään tietynlaista kuvaa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Tämän kuvan ylläpitäminen tekee ihmisestä haavoittuvan, koska toiset ihmiset voivat joko hyväksyä tai torjua sen.

Kasvojen menettämisen uhka voi herättää ahdistumista tai nolostumista paitsi tilanteen kohteessa myös sitä seuraavissa ihmisissä. Goffmanin mukaan vuorovaikutuksen osallistujat pyrkivätkin yleensä yhdessä suojelemaan sekä omia että toistensa kasvoja eli tekemään kasvotyötä. Tutkimuksesta voi päätellä, että kasvotyö voi olla erilaista paljon tai vähän narsistisia piirteitä omaavilla henkilöillä.

"Paljon narsistisia piirteitä omaavat ihmiset eivät välttämättä rakenna toisiin tukevaa tai aitoa yhteyttä, mikä voi johtaa hankaluuksiin ja väärinymmärryksiin vuorovaikutuksessa.

Kasvojen menettämisen uhka toteutettiin arkielämää jäljitellen

Tutkimus käynnistyi narsistisia persoonallisuuspiirteitä mittaavalla verkkokyselyllä, johon osallistui lähes tuhat vastaajaa. Tästä vastaajajoukosta kutsuttiin toiminnalliseen magneettikuvaukseen (fMRI) paljon narsistisia piirteitä omanneita ihmisiä, ja kontrolliryhmään vastaavasti niitä, joilla on vain vähän narsistisia piirteitä.

Tutkimuksen lopulliseen aineistoon kuului 58 henkilöä. Magneettikuvauksen aikana osallistujat katsoivat videoita, joissa toinen henkilö - todellisuudessa näyttelijä - kertoi henkilökohtaisia tarinoita ja sai niihin palautetta. Tarinat käsittelivät nuoruudessa ja aikuisuudessa koettuja tilanteita, joissa kertoja oli joutunut ulossuljetuksi tai ollut ihailun kohteena. Kertomusten jälkeen kertoja sai toiselta henkilöltä kasvojaan uhkaavaa palautetta. Palautteessa voitiin esimerkiksi kyseenalaistaa, oliko kertojan saama ihailu ansaittua, tai esittää, että ulossulkeminen johtui kertojasta itsestään.

Aikaisemmin empatiaa on usein tutkittu kontrolloiduilla ärsykkeillä.

"Arkielämää jäljittelevä tilanne on paljon monimutkaisempi ja vaatii enemmän tilanteen tulkitsemista ja arvioimista. Lisäksi osallistujia ei erikseen kehotettu eläytymään kertojan kokemukseen. Näin tutkimuksessa voitiin tarkastella, miten he spontaanisti seurasivat ja käsittelivät ajassa etenevää sosiaalista arviointitilannetta", kertoo Piispanen.

Narsismin kasvot -hankkeessa oli mukana Aalto-yliopiston lisäksi tutkijoita muun muassa Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun yliopistoista.

Tutkimusartikkeli julkaistiin 27.10.2026 Cerebral cortex -lehdessä. Tutkijoiden seuraavassa narsismiin liittyvässä artikkelissa tarkastellaan kasvonilmeitä, kuten hymyilyyn yhdistettyjä kasvolihaksia.

Yhteystiedot: