Parlamentaarinen työryhmä arvioimaan Nato-jäsenyyden vaikutuksia valtioelinten välisiin valta-asetelmiin

Parlamentaarinen työryhmä arvioimaan Nato-jäsenyyden vaikutuksia valtioelinten välisiin valta-asetelmiin

Hallitus käsitteli tiistaina 7. lokakuuta neuvottelussaan oikeusministeriössä valmistunutta esiselvitystä, joka pohjustaa parlamentaarista arviointia Nato-jäsenyyden vaikutuksista valtioelinten välisiin valta-asetelmiin.

Suomen Nato-jäsenyyden yhteydessä perustuslakivaliokunta sisällytti asiantuntijakuulemisten perusteella lausuntoonsa valtioneuvostolle osoitetun arviointitoimeksiannon. Perustuslakivaliokunnan mukaan on sinänsä selvää, että kansallinen päätöksenteko toteutetaan myös Naton jäsenenä voimassa olevan perustuslain mukaisen toimivallan jaon ja päätöksentekomenettelyjen mukaisesti. Perustuslakivaliokunta totesi tuolloin, että Nato-jäsenyys ei välittömästi vaikuta suomalaisten valtioelinten toimivaltasuhteisiin ja päätöksentekomenettelyihin, mutta jäsenyydestä voi kuitenkin aiheutua merkittäviä välillisiä vaikutuksia valtioelinten välisiin valta-asetelmiin.

Nyt valmistuneessa esiselvityksessä on virkatyönä tarkasteltu perustuslain sääntelyä Nato-jäsenyyden kannalta ja pyritty analysoimaan, onko nykyinen sääntely riittävän selkeää ja kattavaa, vai onko tarvetta jatkopohdinnalle. Esiselvityksessä on myös tarkasteltu Nato-jäsenyyden vaikutuksia eri valtioelinten asemaan. Lisäksi on pyritty tunnistamaan nykyisiä asioiden käsittelymenettelyjä ja arvioitu, mitkä teemat voivat vaatia tarkempaa tarkastelua.

Virkatyönä laaditun esiselvityksen keskeiset havainnot ovat seuraavat:

• Perustuslain 93 §:n 1 momentin tulkinta: Ulkopolitiikan johtamista koskevan perustuslain säännöksen tulkinta edellyttää tapauskohtaista harkintaa. Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto tekevät merkittävät Naton toimintaan osallistumista koskevat linjaukset yhteistoiminnassa, mutta kaikki Nato-asioihin liittyvä kannanmuodostus ei ole osa ulkopolitiikan johtamista.

• Eduskunnan asema Nato-asioissa: Eduskunnan vaikutusmahdollisuudet Nato-asioissa tulee turvata. Eduskunnalla on perustuslain 47 §:n ja 97 §:n mukaisesti laaja oikeus saada tietoa myös Nato-asioista. Esiselvityksessä kiinnitetään huomiota siihen, tulisiko informointia koskevia käytäntöjä kehittää, kuten mikä olisi oikea ajankohta uusista asioista informoinnille ja millaisella kynnyksellä tietoa eduskunnan kannalta merkittävistä uusista asioista olisi syytä toimittaa eduskunnalle.

Seuraavana askeleena asian käsittelemiseksi hallitus päätti asettaa parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävänä on tehdyn esiselvityksen perusteella arvioida ja tarvittaessa tehdä perusteltuja ehdotuksia Nato-asioita koskevien käytäntöjen tai lainsäädännön kehittämiseksi.

Lisätietoja: pääministerin diplomaattiavustaja Marja Koskela p. 0295 160 978, ja yksikön päällikkö, lainsäädäntöneuvos Timo Makkonen (esiselvitys), oikeusministeriö p. 0295 150 230