Suomi, Ruotsi ja Itävalta juhlistivat 30-vuotista EU-jäsenyyttään Brysselissä

Suomi, Ruotsi ja Itävalta juhlistivat 30-vuotista EU-jäsenyyttään Brysselissä

Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät Euroopan unionin jäseniksi 1. tammikuuta vuonna 1995. Maiden 30-vuotisen EU-jäsenyyden kunniaksi pidettiin Brysselissä 17. marraskuuta keskustelutilaisuus, jonka teemana oli EU-jäsenyyden historia, nykytila sekä tulevaisuus. 30 years in the EU: Looking back into the future -tilaisuuteen osallistuivat muun muassa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand, Ruotsin eurooppaministeri Jessica Rosencrantz, Itävallan eurooppaministeri Claudia Plakolm ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa.

Puheenvuorossaan ministeri Strand kuvaili, kuinka ratkaisu EU-jäsenyydestä oli Suomelle talouden ja kaupan ohella paljon muutakin. Se oli merkittävä strateginen valinta. Se oli päätös ankkuroida Suomi vahvasti länsimaiseen arvoyhteisöön: demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Ministeri Strand kuvasi kuinka EU-jäsenyys avasi sisämarkkinat yrityksillemme, mahdollistaen suomalaisyritysten kasvun, investoinnit ja innovoinnin markkinoilla, jotka ovat moninkertaisesti suuremmat kuin oma väestöpohjamme. Unionin jäsenyys on tukenut taloudellista hyvinvointia ja luonut tuhansille suomalaisille opiskelijoille, tutkijoille ja työntekijöille mahdollisuuksia opiskella, matkustaa ja työskennellä eri puolilla Eurooppaa.

"EU-Jäsenyys ei ainoastaan vahvistanut identiteettiämme liberaalina demokratiana - se antoi meille äänen ja paikan siellä, missä Euroopan tulevaisuutta muovataan. Näiden kolmen vuosikymmenen aikana Euroopan unionista on tullut Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys", sanoi ministeri Strand.

Keskusteluissa esillä oli myös nykyinen epävakaa geopoliittinen tilanne ja Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, joka asettaa pitkäaikaisen turvallisuushaasteen koko Euroopalle.

"Turvallisuus ei tarkoita vain sotilaallisia kyvykkyyksiä. Se tarkoittaa myös taloudellista voimaa: dynaamista sisämarkkinaa, vahvoja pääomamarkkinoita ja sääntely-ympäristöä, joka kannustaa innovaatioihin. Meidän on varmistettava, että budjettimme heijastaa todellisia prioriteettejamme: puolustusta, kilpailukykyä ja innovaatioita", ministeri Strand sanoi.

EU:n tulevaisuuden suhteen keskusteluissa esillä oli EU:n tarve uudistua sisäisesti vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi päätöksentekokyvyn vahvistamista, innovaatioihin investoimista sekä vihreä ja digitaalisen siirtymän toteuttamista oikeudenmukaisesti ja kestävästi.

"Kun katsomme tulevaisuuteen, näen unionin, joka on sekä laajentunut että syventynyt. Laajentumisen tulee jatkua hakijamaiden ansioihin perustuen, mutta se ei saa pysähtyä. Ukrainan, Moldovan ja Länsi-Balkanin maiden tulevaisuus on eurooppalainen. Niiden menestys on meidän menestyksemme; niiden vakaus on Euroopan vakaus", ministeri Strand totesi.

Keskustelussa esiin nousi muun muassa se, kuinka nykyisessä epävakaassa ja vaikeasti ennustettavassa maailman tilanteessa EU:n merkitys on kenties tärkeämpi kuin koskaan. Se on yhteisö, jonka jäseniä vahvistaa solidaarisuus, yhtenäisyys ja jaettu päämäärä.

"Meidän on muistettava, miksi Euroopan unioni on olemassa. Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet eivät ole neuvottelukysymyksiä - eivät koskaan. Ne eivät ole suhteellisia, eivätkä ne ole mielipide. Ne ovat yhteiskuntiemme perusta, kivijalka, jolle rakentuu Euroopan turvallisuus, vauraus ja uskottavuus", ministeri Strand sanoi.

Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen, Ruotsin ja Itävallan EU-edustustot sekä The European Council on Foreign Relations (ECFR) ja The Swedish Institute for European Policy Studies (SIEPS) -tutkimuslaitokset.

Lisätietoja: erityisavustaja Alexander Lång p. 0295 160 866, valtioneuvoston kanslia