Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalveluista sekä hyvinvointialuemallin kehittämisestä

Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalveluista sekä hyvinvointialuemallin kehittämisestä

Pääministeri Petteri Orpo antoi eduskunnalle ilmoituksen sosiaali- ja terveyspalveluista sekä hyvinvointialuemallin kehittämisestä 4.3.2026. Pääministerin puhe muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies! Ärade talman!

Sosiaali- ja terveydenhuolto koskettaa jokaista suomalaista jossain vaiheessa elämää. Vauvasta vaariin, synnytyssairaalasta hammaslääkärituoliin tai onnettomuuden sattuessa päivystykseen.

Meillä on yhteinen tavoite: kaikkein tärkeintä on turvata hoito, palvelut ja hoiva, jota jokainen elämänsä eri vaiheissa tarvitsee.

Tähän työhön hallitus ryhtyi kautensa alussa.

Keväällä 2023 hallitus sai viestikapulan ajassa, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset kasvoivat hallitsemattomasti, hoitojonojen kasvulle ei näkynyt loppua ja henkilöstöpula oli akuutti ympäri Suomea. Ihmisten luottamus sote-palveluihin oli laskenut tuntuvasti koronakriisin myötä. Suomen historian suurin hallinnon uudistus oli juuri tehty.

Hallitus näki päätetyssä mallissa ongelmansa. Mallin romuttaminen ei kuitenkaan ollut vaihtoehto, koska sen kanssa oli painittu jo kolme vaalikautta.

Päätimme keskittyä siihen, miten saamme mallin toimimaan ja sen valuviat korjattua. Hallitusohjelmassa annoimme sotelle merkittävän painoarvon. Kirjasimme ohjelmaan kymmenittäin toimia, joilla sote-palveluiden luisu saadaan pysäytettyä.

Mitä on siis tapahtunut viimeisen vajaan kolmen vuoden aikana?

Sovimme työrauhasta alueille vuosille 2023-2025. Tänä aikana tilanne on saatu vakautettua.

Olemme turvanneet sote-palveluiden rahoituksen kasvun. Norminpurun myötä alueet ovat saaneet lisää liikkumatilaa järjestää palvelut itsehallintonsa pohjalta.

Hyvän työn ohjelman turvin hyvinvointialueiden henkilöstöpulaa on saatu helpotettua. Digi- ja etäpalvelut ovat arkipäiväistyneet, ja jo yli miljoonalla suomalaisella on nimetty omalääkäri.

Hoitojonojen kasvu on pysähtynyt. Alueiden talous on isossa kuvassa kääntynyt.

Eikä tarvitse uskoa vain minua. Lukuisten kansallisten asiantuntija-arvioiden perusteella palvelut toimivat aiempaa paremmin ja yhdenvertaisemmin.

Miten tähän on päästy?

Suurin kiitos kuuluu alueiden rautaisille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä vastuullisille päättäjille. He ovat tehneet valtaisan työn.

Hallitus on puolestaan tukenut alueiden työtä monin tavoin. Olemme tukeneet alueita omalääkärimallien kehittämisessä, viimeisenä 40 miljoonan euron lisäpanostuksella. Lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseen varasimme 30 miljoonaa euroa. Vammaispalveluihin 20 miljoonaa euroa. Nuorten huumekuolemien ja C-hepatiitin ehkäisyyn 17,5 miljoonaa euroa. Yli 65-vuotiaiden valinnanvapauteen sekä suomalaisten gynekologikäynteihin ja hedelmöityshoitoihin kohdensimme kymmeniä miljoonia euroja.

Juuri niitä konkreettisia muutoksia, joita nyt tarvitaan.

Epävakaassa maailmanpoliittisessa ajassa olemme vahvistaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen valmiutta ja varautumista lisäämällä 100 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden ja puolustusvoimien yhteistyöhön.

Kasvattamalla lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja historiallisesti 70 lisäpaikalla vuodessa sekä lisäämällä lääketieteen kliinisen tutkimuksen panostuksia, olemme vankistaneet tulevaisuuden hyvän hoivan perustaa.

Alueiden uurastuksesta ja merkittävästä talouskäänteestä huolimatta suomalaisten luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin ei ole vielä palannut koronaa edeltävälle tasolle. Samanaikaisesti selvitykset kuitenkin kertovat, että ihmiset ovat hyvin tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Ongelma ei siis ole yleisesti sote-palveluiden laadussa, vaan ihmisten mielikuvassa niiden tilasta. Tätä mielikuvaa meidän tulee yhdessä kyetä parantamaan.

Arvoisa puhemies

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus tänä vuonna on kokonaisuudessaan 4 miljardia euroa korkeampi kuin aloittaessani pääministerinä.

Vaikka olemme joutuneet tinkimään monista valtion menoista, olemme onnistuneet täyttämään edellisen hallituksen jättämän kuopan sote-rahoituksessa. Se näkyy siinä, miten alueiden massiiviset 1,5 miljardin euron alijäämät vuonna 2023 ovat kääntyneet yli 600 miljoonan euron ylijäämäksi viime vuonna. Lähes kaikilla alueilla kustannusten nousu on taittunut.

Hallitus piti kiinni siitä, että hoivalupaus kuuluu myös tuleville sukupolville ja edellytti alueilta vastuullista taloudenpitoa. Se on luonut tervettä painetta toiminnan uudistamiseksi.

Hyvänä esimerkkinä kustannusten karsimisesta on yksityinen vuokralääkäribisnes. Meidän johdollamme kalliisiin vuokralääkäreihin kuluu satoja miljoonia euroja vähemmän suomalaisten verovaroja joka vuosi. (Siis satoja miljoonia vähemmän!)

Arvoisa puhemies

Hallitus on tavoitteidensa mukaisesti onnistunut vakauttamaan hyvinvointialueiden tilanteen. Vakautumisen myötä on kuitenkin nähtävissä, että alueiden kiihtyvä eriytyminen ei laannu. Syitä tähän on useita.

Hallitus hidastaa alueiden eriytymistä nyt lausuntokierroksella olevalla rahoitusmallin uudistuksella sekä mahdollistamalla alijäämien kattamiselle aluekohtaista joustoa. Rahoitusmallin uudistaminen on mittava työ. Näyttää silti ilmeiseltä, että pelkkä hidastaminen ei riitä palveluiden turvaamiseksi koko Suomessa.

Meiltä päättäjiltä edellytetään kykyä katsoa totuutta silmiin. Suurissa uudistuksissa löytyy usein korjattavaa. Edelleen alueet ovat keskenään liian erilaisia, rahoitusmalli on liian monimutkainen eikä alueilla ole riittävästi kannusteita järjestää palveluita ihmisten tarpeita palvellen tai vaikuttavasti.

Suomalaiset odottavat tältä salilta nyt kykyä edetä kohti johtopäätöksiä.

Ärade talman

Inom social- och hälsovården finns tre stora utmaningar:

Hur får vi tjänsterna att fungera så att alla får vård och stöd när de behöver det - både på finska och svenska?

Hur säkerställer vi att personalen räcker till? Och hur får vi skattepengarna att räcka?

Tulen lähettämään kaikille eduskuntaryhmille pyynnön nimetä kaksi edustajaa parlamentaariseen työryhmään.

Parlamentaarisen työn pohjana on riippumattomien asiantuntijoiden tekemä hyvinvointialueuudistuksen väliarviointi eli niin kutsuttu Erholan raportti. Pidän sen johtopäätöksiä monilta osin oikeina. Työryhmän tarkoitus on pohjustaa sote-järjestelmän jatkokehittämistä ensi vaalikaudella.

Arvoisa puhemies

Koronakriisistä alkanut sote-palveluiden sankka sumu on vihdoin hälvenemässä. Majakan valo näkyy jo.

Hallitus jatkaa rohkeaa uudistustyötään vaalikauden loppuun saakka määrätietoisesti. Työtä on vielä paljon.

Olemme esimerkiksi alkaneet purkaa tekoälyn käytön esteitä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämän vuoden aikana tavoittelemme muutosta, joka mahdollistaisi tekoälyn käytön hoidon tarpeen arvioinnissa. Tekoäly tekisi rutiinityön, jotta lääkäri tai hoitaja voi keskittyä ihmisen kohtaamiseen. Parin vuoden sisällä tämä voi vapauttaa päivittäin käyttöön jopa tuhansia hoitaja- ja lääkäriaikoja.

Kyse ei ole ihmisten korvaamisesta roboteilla, vaan lääketieteellisestä edistyksestä kuten antibiootit, kuvantamislaitteet tai nykyaikaiset syöpähoidotkin ovat aikoinaan olleet. Teknologia ei tee hoivasta huonompaa, vaan se mahdollistaa avun ja tuen saamisen yhä useammalle.

Sosiaalipalveluissa olemme korottaneet omais- ja perhehoidon palkkioita tuntuvasti. Näin osoitamme arvostuksemme niille tuhansille suomalaisille, jotka ovat arjen ja välittämisen sankareita.

Juuri tällaisilla parannuksilla voimme palauttaa suomalaisten luottamusta sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Parlamentaariselta työryhmältä toivon, että rohkean uudistamisen aika ei pääty tähän vaalikauteen. Suomalaisten luottamuksen vahvistaminen edellyttää päättäjiltä kykyä muuttaa ihmisten huoli ja havainnot selkeäksi tulevaisuuskuvaksi. Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että apua saa ja hoitoon pääsee silloin, kun tarvitsee.

Uskon, että tämän tavoitteen jakaa koko tämä sali.

Kiitos.