Nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen vaatii kokonaisvaltaista politiikkaa

Nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen vaatii kokonaisvaltaista politiikkaa

Tilastotutkimus osoittaa, miten luottamus tai optimismi tulevaisuuteen laskee, mutta ei suoraan kerro sen syitä. Mikä selittää erityisesti nuorten tulevaisuususkon laskua? Mitä asialle voitaisiin tehdä?

Nuorisobarometrin mukaan vuonna 2024 omaan tulevaisuuteensa optimistisesti suhtautuvia nuoria oli 61 prosenttia. Vuosina 2018 ja 2021 optimistisia oli 80 prosenttia. Tuore Kansalaispulssi osoitti, että 15-29-vuotiaat suhtautuivat tulevaisuuteen kaikista ikäryhmistä vähiten luottavaisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on parhaillaan käynnissä tulevaisuususkon työryhmä, jonka jäsenet edustavat eri tieteenaloja. Ryhmän työskentelyssä on muotoutunut yhteisymmärrys siitä, että ilmiötä selittää ainakin neljä erilaista, mutta toisiinsa liittyvää tekijää:

• Globaalit ilmiöt
• Yhteiskunnan rakenteet ja sen muutokset
• Yksilön kokemukset ja heille sälytetyt paineet
• Kulttuurinen ja kielellinen taso, se miten asioista puhutaan

Lukuisat kriisit ovat osa nuorten kasvumaisemaa: ilmastonmuutos ja lajikato; sodat ja turvallisuusuhat; demokratian kriisit; koronapandemia ja jälkipandeminen nuoriin vaikuttava "pitkä häntä". Tekoäly kehittyy rivakasti, ja siihen liittyy epävarmuustekijöitä esimerkiksi työllisyyden ja yksityisyydensuojan suhteen.

Suomen sisällä esimerkiksi työllisyystilanteen huonontuminen osuu erityisesti työmarkkinoille hakeutumassa oleviin nuoriin. Nuorten taloudellinen tilanne on aiempaa heikompi. Koulutusjärjestelmän muutokset ja hyvinvointipalveluiden hapertuminen tuntuvat nuorten arjessa. Ryhmän näkemyksenä on, että eri tekijöiden vaikutuksia nuoriin on arvioitu riittämättömästi, jos ollenkaan.

Yksilöä vastuutetaan aiempaa enemmän pärjäämisestään ja tulevaisuudestaan. Opiskelu ja työelämään kiinnittyminen tuottavat paineita. Yksinäisyyden kokemukset ovat kasvussa ja kavereita tavataan vapaa-ajalla aiempaa vähemmän.

Voi myös kysyä, luoko julkinen keskustelu toivoa vai ajaako se nuoria latistuksen mankeliin. Tulevaisuudesta ja nuorista puhutaan liikaa uhkakuvien kautta. Rasismi koskettaa erityisesti nuoria ikäluokkia, joissa ulkomailla syntyneiden osuus on vanhempia ikäluokkia isompi.

Työryhmä julkaisee suosituksensa toimista tulevaisuususkon vahvistamiseksi 25.3.2026. Jo tässä vaiheessa on selvää, että nuorten tulevaisuususkoa ei ratkota yksittäisellä toimenpiteellä. Ratkaisujen on oltava kokonaisvaltaisempia. Tarvitsemme nuorten ja tulevaisuuden huomioimista päätöksenteossa, oikeudenmukaista sukupolvipolitiikkaa, nuorten tukemista heidän kasvussaan sekä keskustelua siitä, millaisen tulevaisuuden haluamme omilla teoillamme rakentaa.

• Uutinen 19.3.2025: Asiantuntijaryhmä selvittämään nuorten tulevaisuususkoa heikentäviä tekijöitä ja ratkaisuja

Kirjoittajat:
Henni Axelin, johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö
Tomi Kiilakoski, vastaava tutkija, Nuorisotutkimusseura
Panu Pihkala, dosentti, Helsingin yliopisto