EU päättää pian 2040-ilmastotavoitteen – päästövähennyksissä huomioitava myös kansainväliset ilmastotoimet

EK toivoo nopeaa sopua EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2040. Suomen puhtaan siirtymän investointien etenemiseksi olisi tärkeää, että EU pitää kiinni ilmastopolitiikan johdonmukaisesta suunnasta. Mitä kustannustehokkaammin päästöjä voidaan vähentää, sitä parempi. Siksi EK kannattaa komission esitystä siitä, että pieni osa tarvittavista päästövähennyksistä voitaisiin tehdä myös Euroopan ulkopuolella.

EU:ssa lyödään nyt syksyllä lukkoon vuoden 2040 päästövähennystavoite. Komissio julkisti heinäkuussa oman esityksensä 90 prosentin tavoitteesta (vertailuvuosi 1990), josta jäsenmaat hakevat sopua ilmastoministerien kokouksessa 18.9. Myös parlamentti käsittelee esitystä syys-lokakuussa. Päätöstä tarvitaan myös marraskuussa pidettävää YK:n ilmastokokousta varten.

Komission esittämä 90 prosenttia istuu Elinkeinoelämän keskusliiton määrittelemään tavoitehaarukkaan. On Suomen energiasiirtymän edun mukaista, että EU etenee johdonmukaisesti päästövähennyspolullaan, arvioi EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen:

"Suomessa on vireillä yli 300 miljardin euron investoinnit puhtaaseen energiatalouteen ja teollisuuteen. Hankkeet etenevät toteutukseen ja päästöt vähenevät vain, jos kansallinen ja EU-tason ilmastopolitiikka antaa niille ennakoitavaa suuntaa".

Ilmastotavoitteen saavuttamiseen tarvitaan joustavaa keinovalikoimaa

Syksyn 2040-päätöksessä tullaan ottamaan kantaa myös ilmastopolitiikan ylätason pelisääntöihin.

Erityisen mielenkiintoinen on komission esitys siitä, että jatkossa päästövähennyksiin luettaisiin pienessä määrin myös niitä ilmastotoimia, joita jäsenmaat rahoittavat Euroopan ulkopuolella.

EK pitää tätä hyvänä avauksena, toteaa 1.10. EK:n Brysselin toimistoon siirtyvä johtava asiantuntija Kati Ruohomäki:

"90 prosentin päästövähennyksen saavuttaminen tulee olemaan vaativa tehtävä. Sitä tärkeämpää on tarjota joustavat mahdollisuudet siihen, että päästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaasti. Ilmaston kannalta ei ole merkitystä, missä päin maailmaa ilmastotoimet toteutetaan, kunhan ne ovat luotettaviksi todettuja."

EK suosittaa, että samaa joustomahdollisuutta voisi käyttää pienimuotoisesti myös EU:n päästökaupassa. Tällöin yritykset saisivat ostaa kansainvälisiä päästövähennysyksiköitä ja käyttää niitä EU:n omien päästöoikeuksien sijaan rajoitetun määrän, esimerkiksi 3 prosentin osuuden verran. Ainakaan tätä mahdollisuutta ei tule kieltää EU:n ilmastolain kirjauksilla, korostaa Ruohomäki.

"Kansainvälisten päästöyksiköiden käytöstä on sovittu jo Pariisin ilmastosopimuksessa. Nyt on EU:n aika edetä toimeenpanoon, panostaen luotettaviin seuranta- ja todentamismenetelmiin. Näin EU auttaisi konkreettisella ja vaikuttavalla tavalla kansainvälistä päästömarkkinaa kasvamaan ja kehittymään".