Metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimia esiteltiin Brysselissä

Metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimia esiteltiin Brysselissä

Tiistaina 3.3.2026 Brysselissä pidetyssä seminaarissa keskityttiin siihen, miten metsien kasvua vahvistavat ilmastotoimet tukevat myös Euroopan unionin kilpailukykyä sekä biotalouden arvonlisän kasvattamista. Maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen pysyvän EU-edustuston tilaisuus kokosi yhteen komission ja parlamentin päätöksentekijöitä ja virkamiehiä sekä asiantuntijoita. Tapahtumassa keskusteltiin myös turvemaametsistä ja hiilinielujen havainnointijärjestelmien kehittämisestä.

Tilaisuuden avannut suurlähettiläs Lauri Hirvonen Suomen pysyvästä EU-edustustosta muistutti, että maankäyttösektoriin liittyvät epävarmuudet ja realistiset odotukset sektorin toimia kohtaan on tärkeä huomioida myös EU:n vuoden 2030 jälkeisessä ilmastolainsäädännössä. Samalla kun ilmastotoimia tarvitaan kaikilla sektoreilla, on tunnistettava myös biotalouden tarjoamat mahdollisuudet pyrittäessä irti fossiilipohjaisesta taloudesta.

Komission ilmastopääosaston puheenvuoron piti maankäyttöyksikön yksikönpäällikkö Christian Holzleitner. Lisäksi kommenttipuheenvuorot kuultiin europarlamentaarikko Katri Kulmunilta ja komissaari Wopke Hoekstran kabinettia edustaneelta Matthieu Moulounguet'lta.

Metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamista vauhditetaan laajassa yhteistyössä

Maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Anna Salminen (kuvassa) esitteli hallitusohjelman mukaista metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepakettia, joka tehostaa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toteutusta. Paketilla edistetään ilmastokestävän metsänhoidon valtavirtaistamista. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi toimilla vahvistetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista ja riskien ennaltaehkäisyä sekä metsätalouden vesistövaikutusten vähentämistä.

Neuvonnalla, tukijärjestelmillä ja metsälainsäädäntömuutoksilla viedään eteenpäin metsien nopeaa ja tehokasta uudistamista, puuston kasvattamista tiheämpänä, kiertoaikojen pidentämistä, metsätuhojen ennaltaehkäisyä, metsänlannoitusta, metsäpinta-alan laajentamista sekä ilmastotoimia koskevan tiedon saavutettavuutta ja hyödyntämistä käytännössä.

"Niin komissiossa kuin jäsenmaidenkin parissa on selvästi kysyntää tiedonvaihdolle käytännön ratkaisuista, joiden avulla metsien kestävää käyttöä, kasvua ja hiilivarastoja voidaan vahvistaa ja siten osaltaan varmistaa metsäbiotalouden kestävän kasvun edellytykset", Salminen sanoo.

Metsien kasvu ja sitä tukevat toimenpiteet kiinnostavat myös muissa jäsenmaissa, sillä hiilinielut ovat heikentyneet EU:n laajuisesti mm. lisääntyneiden luonnontuhojen ja ikääntyvän puuston seurauksena. Kommenttipuheenvuorot kuultiin Ruotsin ja Ranskan edustajilta.

Metsien kasvupaketin toimia valmisteltiin tiiviissä vuoropuhelussa tutkijoiden ja sidosryhmien kanssa. Metsäsektorilla on myös keskeinen rooli toimenpidepaketin käytännön toteutuksessa. Metsähallituksen ja Sahateollisuus ry:n puheenvuoroissa kerrottiin valtion mailla tehtävistä metsien ilmastotoimista sekä pitkään hiiltä sitovien tuotteiden jalostusarvon kasvattamisesta ja lisääntyneestä globaalista kilpailusta.

Epävarmuuksien huomioinnin rinnalla keskeistä vahvistaa maankäyttösektoria koskevaa tietopohjaa

Suomen pinta-alasta 75 % on metsää ja turvemaiden osuus on noin kolmannes. Turvemaiden maaperäpäästöillä ja niiden vaihtelulla on keskeinen merkitys maankäyttösektorin kasvihuonekaasujen taseen muutoksissa. Lisäksi turvemaiden maaperäpäästöjen laskentaan liittyy sekä luonnon monimutkaisten keskinäisriippuvuuksien että laskentamenetelmien vuoksi suurta epävarmuutta.

Suurlähettiläs Hirvonen korostikin, että on olennaista vahvistaa maankäyttösektoriin liittyvää tietopohjaa myös EU:n tasolla. Luonnonvarakeskuksen puheenvuorossa kuultiin esimerkkejä ojitettujen suometsien ilmastokestävästä hoidosta.

Kansallista kasvihuonekaasuinventaariota toteutetaan ja kehitetään kussakin EU-jäsenmaassa IPCC:n ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi Suomen hallitus on panostanut hiilinielujen havainnointijärjestelmän laajempaan kehittämiseen myöntämällä vuonna 2025 rahoituksen Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen HIKET-konsortiohankkeelle.

Hankkeessa kartoitetaan nykyisen hiilinielujen mittausverkoston toiminnallisuuksia, rakennetaan kokonaan uusia mittausasemia, tehostetaan eri lähteistä tulevan mittausdatan käyttöä, tuotetaan uusia laskentamalleja ja kehitetään nykyisiä. Tavoitteena on hiilitaseiden tutkimustiedon nykyistä kattavampi integrointi tukemaan päätöksentekoa.

Johtava asiantuntija Jaakko Nippala MMM:stä huomautti, että maankäyttösektorin paljon keskustelua herättäneet epävarmuudet liittyvät siihen, että olemme tekemisissä luonnon kanssa, jossa prosessit ovat monimutkaisia. Tämä on tärkeä huomioida maankäyttösektorin ilmastopolitiikan valmistelussa.

"Tämän päivän tilaisuus oli osa yhteistä keskustelua maankäyttösektorin realistisesta roolista EU:n tulevassa ilmastoarkkitehtuurissa", Nippala luonnehtii.

Keskustelulle ja näkemysten vaihdolle maankäyttösektorista tullaan järjestämään tilaisuuksia jatkossakin.

Muualla sivustollamme:

Metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketti

Arviointi: maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on tavoitteeseen nähden ajan tasalla

Hiilinielulaskennan analyysi vahvistaa maankäyttösektorin merkittävät epävarmuudet

Lisätietoja:

Jaakko Nippala
johtava asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö (LULUCF)
[email protected]
029 516 2119

Anna Salminen
johtava asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö (maankäyttösektorin ilmastotoimet)
[email protected]
0295 162 002