Ulkoministeriön hallinnonalan talousarvioesitys vuodelle 2026

Ulkoministeriön hallinnonalan talousarvioesitys vuodelle 2026

Ulkoministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 245 miljoonaa euroa. Toimintamenoihin kohdistuu 6,4 miljoonan euron lisäsäästövelvoite. Kehitysyhteistyöhön hallitusohjelmassa linjatun säästön vaikutus kasvaa 73 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi kehitysyhteistyön määrärahoihin kohdennetaan yhteensä 70 miljoonan euron lisäsäästöt.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään vakavassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä.

Ulkoasiainhallinto palvelee koko valtionhallintoa, kansalaisia, yrityksiä, järjestöjä, mediaa ja muita yhteistyökumppaneita. Hallitusohjelman mukaisesti ulkoasianhallinnon uudistus jatkuu.

Hallitus ehdottaa ulkoministeriön hallinnonalalle 1,155 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2026. Vähennystä vuoden 2025 varsinaiseen talousarvioon on 66 miljoonaa euroa, johon vaikuttaa hallinnonalalle kohdistettu yhteensä 46 miljoonan euron vähennys osana hallituksen keväällä 2025 linjaamia sopeutustoimia

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot

Ulkoministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 245 miljoonaa euroa. Toimintamenoihin kohdistuu 6,4 miljoonan euron lisäsäästövelvoite. Ulkoministeriö kohdentaa säästöt ensisijaisesti ministeriön Suomen toimintoihin vähentämällä korvaavaa rekrytointia sekä tehostamalla toimintoja. Säästöjä etsitään kaikista menolajeista.

Hallitusohjelman mukaisesti edustustoverkkoa ja sen resurssointia tarkastellaan pitkällä aikavälillä suunnitelmallisesti. Suomen edustustoverkko kattaa 90 toimipistettä, väliaikaisesti on suljettu kaksi toimipistettä.

Team Finland -toiminta

Business Finlandin ulkomaantoiminnot integroidaan ulkoasiainhallintoon 1.1.2026 mennessä. Integraation myötä yritykset saavat ulkomailla tarjottavat nykyiset ulkoasiainhallinnon ja Business Finlandin palvelut keskitetysti. Team Finland -uudistuksen vienninedistämisen palveluihin on budjetoitu 25 miljoonaa euroa.

Kehitysyhteistyö

Kehityspolitiikan painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen aseman, itsemääräämisoikeuden sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden vahvistaminen, joka on keskeistä myös väestönkasvun hillinnässä, sekä koulutus ja ilmastotoimet. Suomi ajaa tavoitteitaan myös EU:n kehityspolitiikassa, kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa ja YK-järjestöissä. Suomi edistää tehokkaasti suomalaisten yritysten osallistumista EU:n Global Gateway -aloitteen puitteissa rahoitettaviin investointihankkeisiin.

Ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 475 milj. euroa sekä 164 miljoonan euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2026 jälkeisille vuosille. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön kohdistetut määrärahasäästöt kasvavat hallituksen päätösten seurauksena. Hallitusohjelmassa linjatun säästön vaikutus kasvaa 73 miljoonalla eurolla. Lisäksi määrärahaan sisältyy keväällä 2025 päätetyn mukaisesti 50 miljoonan euron säästö sekä hallituksen syksyn budjettiriihessä päättämä 20 miljoonan euron uusi säästö siten, että. säästö ei kohdennu kotimaisille kansalaisjärjestöille.

Demokratia- ja oikeusvaltiotuki -momentti ehdotetaan yhdistettäväksi varsinaisen kehitysyhteistyön momenttiin osana valtionavustusten keskittämistoimia ulkoministeriössä.

Kehittyvien maiden tukemista laina- ja sijoitusmuotoisella kehitysyhteistyörahoituksella ehdotetaan jatkettavaksi 70 miljoonalla eurolla. Finnfundin pääoman korottamiseen ehdotetaan 5 miljoonaa euroa.

Tuki Ukrainalle -momentille ehdotetaan 57 miljoonan euron määrärahaa sekä 40 miljoonan euron sitoumusvaltuuksia. Kokonaisuudessaan ulkoministeriön määrärahoista maksettavan tuen Ukrainalle arvioidaan olevan noin 67 miljoonaa euroa vuonna 2026. Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde.

Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 1,034 miljardia euroa, mikä vastaa noin 0,35 % bruttokansantulosta.

Muut määrärahat

Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin ehdotetaan ulkoministeriön määrärahoihin 53 miljoonaa euroa ja siviilikriisihallintaan 17,5 miljoonaa euroa. Rauhanvälitykseen ehdotetaan 3,9 miljoonan euron määrärahaa vuoden 2025 tavoin.

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetaan noin 152 miljoonaa euroa. Momentille on kohdistettu 10 miljoonan euron suuruinen kertaluonteinen lisäsäästö. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin EU:lle, yhteensä noin 64 miljoonaa euroa. Maksuosuuksiin YK:lle ehdotetaan yhteensä noin 33 miljoonaa euroa ja maksuosuuksiin Natolle noin 11 miljoonaa euroa.