Puolustusministeri Antti Häkkäsen puhe 257. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa

Puolustusministeri Antti Häkkäsen puhe 257. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa

Puolustusministeri Antti Häkkänen puhui 257. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa 7. syyskuuta 2026 Säätytalossa Helsingissä.

Arvoisat maanpuolustuskurssin osallistujat, hyvät naiset ja miehet,

Ärade kursdeltagare, mina damer och herrar,

målet med de nationella försvarskurserna är att ge en bred bild av den övergripande säkerhets arrangemangen i vårt land.

Ni har blivit inbjuden till denna viktiga kurs så att genom dina handlingar ytterligare kan stärka vårt lands säkerhet.

Kokonaisturvallisuus muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Tämä tarkoittaa, että yhteiskuntamme toimii kaikissa tilanteissa.

Tänään alkavan kurssinne tavoitteena on, että kurssin jälkeen tunnette yhteiskuntamme kriisinkestävyyden kokonaisuuden ja kykenette ottamaan varautumisen paremmin huomioon omassa toiminnassanne ja omassa organisaatiossanne. Erityisen tärkeää onkin kurssilla opittujen asioiden soveltaminen omissa työ- ja luottamustehtävissänne.

Käsittelen puheessani Naton toimia pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseksi. Lisäksi käsittelen viimeaikaisia kansallisia päätöksiä ja linjauksiamme turvallisuuden vahvistamiseksi sekä puolustusteollisuuden tilannekuvaa.

Hyvät kuulijat,

Venäjän muodostamaan uhkaan tulee suhtautua pää kylmänä, mutta samalla päättäväisesti ja määrätietoisesti. Venäjän imperialistiset pyrkimykset eivät pääty Ukrainaan, vaan se tavoittelee paluuta vähintäänkin Neuvostoliiton ajan etupiireihin.

Venäjän muodostama uhka tulee olemaan pitkäkestoinen ja arvaamaton. Kun samalla näemme maailmalla, ja valitettavasti myös Euroopassa, kasautuvat poliittiset riskit sekä Kiinan ja Venäjän syvenevän yhteistyön, meidän tulee osata lukea aikaamme oikein.

Hyvä uutinen on se, että voimme vähentää uhkaa panostamalla turvallisuuteen.

Puolustuksen vahvistaminen nostaa kynnystä sotilaalliselle painostukselle ja hyökkäykselle. Puolustuksen vahvistaminen on tässä ajassa tärkein perusta rauhan ja vakauden turvaamiselle tuleville vuosille.

Puolustuksen vahvistamisessa on myös edettävä nopeasti. Aikaa ei ole tuhlattavaksi. Jokaisen olisi myös muistettava, että sotilaallisen puolustuskyvyn rakentaminen vie aikaa.

Tänään tehdyt päätökset näkyvät vasta vuosien päästä käytännön suorituskykynä. Esimerkiksi Euroopan maiden puolustuksen ylösajo tulee näkymään kunnolla käytännössä vasta 2030-luvun puolella.

Sellaiseen ajatukseen ei kannattaisi kenenkään tuudittautua, että vasta tilanteen ollessa päällä, reagoidaan puolustukseen panostuksella. Siksi Suomen puolustuksen vahvistamisen kannalta on nyt kriittisen tärkeää katsoa horisonttiin ja osata ennakoida uhkaympäristöä.

Suomen kansallisen puolustuksen vahvistamisen aika on juuri nyt, ja siinä on edettävä merkittävillä resursseilla ja nopeasti. Parlamentaarisen työryhmän raportissa esitetyt puutteet on korjattava, ja myös Naton yhteispuolustuksen velvoitteet täytettävä täysimääräisesti.

Suomen omat päätökset vaikuttavat myös siihen, miten vakavasti ja nopeasti takalinjojen Nato-maat vahvistavat puolustustaan.

Parlamentaarisen työryhmän raportissa esitettyjä puolustuksen puutteita avaamme eduskuntapuolueille syksyn aikana. Raportti on ensimmäinen julkinen asiakirja, jossa avaamme julkisesti kansallisen puolustuksen puutteita suhteessa muuttuneeseen uhkaympäristöön. Kaikilla puolueilla oli edustajat ryhmässä, mutta pidän tärkeänä, että kaikki keskeiset päättäjät saavat myös turvaluokitellut tiedot puolustuksemme puutteista.

Näiden tietojen avulla puolueilla on tietoperusta tehdä päätökset, kuinka paljon maanpuolustusta vahvistetaan ja kuinka paljon uskalletaan ottaa riskejä.

Hyvät kuulijat,

Orpon hallitus on tehnyt mittava määrän toimenpiteitä, joilla vahvistamme yhteiskuntamme kokonaisturvallisuutta sekä maamme puolustusta.

Nämä lukuisat toimet voidaan karkeasti jakaa kolmeen kategoriaan: päätöksiin kokonaisturvallisuuden parantamiseksi, lainsäädännön kehittämiseksi sekä kansallisen puolustuksen kehittämiseen osana Natoa.

Kaikkein tärkeintä on ollut kansalaisten aktiivisuus pyrkiessä kehittämään erilaisissa kriiseissä ja poikkeustilanteissa tarvittavia taitoja.

Valtioneuvosto teki kesäkuussa periaatepäätöksen turvallisuusjohtamisen toimintamallista. Turvallisuusjohtamisen edellytyksiä parannetaan toimenpiteillä, jotka vahvistavat yhteistoimintaa, yhtenäistävät toimintatapoja ja lisäävät osaamista.

Periaatepäätöksellä turvallisuusjohtamisen toimintamallista valtioneuvosto vahvistaa suunnittelu-, valmistelu- ja johtamiskykyään ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Periaatepäätös selkeyttää varautumisen, kokonaisturvallisuuden ja kansallisen turvallisuuden johtamisen vastuita, parantaa valtioneuvoston turvallisuusjohtamisen edellytyksiä ja vahvistaa strategista viestintää.

Asian valmistelua jatketaan valtioneuvostossa.

Orpon hallituksen lainsäädäntöuudistuksilla vastataan muuttuneen turvallisuusympäristön asettamiin haasteisiin. Pelkästään viimeisten kuukausien aikana on saatettu voimaan uudistettua lainsäädäntöä liittyen asevelvollisuuteen ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Lisäksi täydennettiin Pariisin pöytäkirjaa Naton operaatiojohtoportaan johtoesikunnan osalta.

Jo aikaisemmin päivitettiin ydinenergialakia, turvallisuusympäristön muutosten ja Naton pelotteen sekä puolustuksen edellyttämällä tavalla.

Hallitus on jo luovuttanut eduskunnalle lakiesityksen sotilastiedustelulain päivittämiseksi. Päivityksessä pyritään entisestään parantamaan Suomen turvallisuutta muuttuneessa turvallisuusympäristössä sekä vastaamaan voimassa olevasta sotilastiedustelulaista tehtyihin havaintoihin.

Tarkoituksena on luovuttaa eduskunnalle mittava määrä turvallisuuttamme vahvistavia lakiesityksiä vielä tämän vuoden aikana. Nämä käsittelevät mm. sotilaallista liikkuvuutta, henkilöstön käyttöä sekä puolustusmateriaalihankintoja sekä vientiä.

Olemme myös edistäneet Naton edellytyksiä toimia Suomen alueella kaikissa tilanteissa. MCLCC-maavoimajohtoporras on ollut toiminnassa jo vuoden. Kesäkuussa perustettiin virallisesti Naton eteentyönnetyt maavoimajoukot Suomessa eli Forward Land Forces, FLF Finland.

FLF Finland on tärkeä osa Naton vahvistuvaa ryhmitystä ja läsnäoloa pohjoisessa. Joukko harjoittelee ja toimii säännöllisesti Pohjois-Suomessa ja sille muodostetaan tarvittava infrastruktuuri ja ennakkovarastointi.

Kehysvaltio Ruotsi osoittaa joukolle pataljoonan taisteluosaston, noin 600 sotilasta. Taisteluosasto sijaitsee normaalioloissa Ruotsin Bodenissa. Joukon esikuntaosa on sijoitettu pysyvästi Rovaniemelle.

FLF Finland kyetään kasvattamaan prikaatiksi, ja joukko harjoittelee ja toimii säännöllisesti.

Naton FLF-joukot on lähtökohtaisesti räätälöity isäntävaltio Suomen sekä ympäröivän alueen maantieteellisiin olosuhteisiin.

Edistimme tavoitetta määrätietoisesti ministeritasolla, sotilasjohdon kanssa ja Naton eri toimielimissä.

FLF Finlandin perustaminen kesäkuussa tarkoitti, että Ruotsin Bodeniin sijoitettu ruotsalainen taisteluosasto ja Rovaniemellä sijaitseva monikansallinen esikuntaosa siirtyivät Naton Euroopan joukkojen komentajan alaisuuteen.

Suomen ja Ruotsin lisäksi mm. Iso-Britannia, Ranska, Italia, Norja, Tanska ja Islanti ovat ilmoittaneet osallistuvansa FLF Finlandin kehittämiseen.

Suomen näkökulmasta on tärkeää, että kaikki Naton jäsenmaat täyttävät yhteisesti tehnyt päätökset puolustusinvestoinneista.

Vastaavasti on erinomaista, että mahdollisimman moni liittolainen osallistuu Naton eteentyönnettyyn puolustukseen. Vain näin voidaan varmistaa, että joukoilla on Suomen olosuhteisiin soveltuva osaaminen ja varustus.

Helmikuussa saimme läpi tavoitteemme Naton johtamisjärjestelmäyksikön sijoittamisesta Suomeen. Tämäkin on osoitus pitkäjänteisestä työstä ja luottamuksesta Suomen osaamiseen. Yksikkö täydentää vahvaa Nato-läsnäoloa, joka luo vankan perustan yhteisen pelotteelle ja puolustukselle.

Hyvät kuulijat,

erityisesti tämän vuoden aikana Suomi on varautunut torjumaan harhautuvia drooneja ja turvaamaan yhteiskuntamme sekä kansalaisemme.

Vastaavia tapauksia on ollut Euroopassa kymmeniä, muun muassa Puolassa, Romaniassa ja Baltian maissa.

Noin viikko sitten ilmoitimme, että Ruotsi on liittymässä mukaan Suomen alueelle kohdistuvien droonien torjuntatoimiin. Käytännössä toinen valtio osallistuu Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen.

Tämä on merkittävä askel yhteistyössämme. Yhteinen toimintamme vahvistaa konkreettisella tavalla Naton pelotetta ja puolustusta.

Samalla kyse on historiallisesta tapahtumasta. Tämä on osoitus Suomen ja Ruotsin välisestä jatkuvasti tiivistyvästä yhteistyöstä. Samalla se osoittaa, että Pohjoismaat hoitavat oman tonttinsa.

Alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen osallistuvat liittolaisten joukot toimivat aina Suomen lakien ja määräysten mukaisesti. Lisäksi liittolaisten joukot toimivat suomalaisessa johdossa.

Kevään ja kesän aikana Puolustusvoimat ja muut turvallisuusviranomaiset ovat varautuneet torjumaan näitä harhautuneita drooneja.

Turvallisten torjuntatoimien mahdollistamiseksi on poikkeuksellisesti rajoitettu ilmatilan ja merialueen käyttöä.

Ymmärrän, että joillekin nämä aamuöiset rajoitukset aiheuttavat harmia ja haittaa. Joillekin ne voivat aiheuttaa pelkoa, ja joillekin turvallisuuden tunteen vahvistumista.

Näillä välttämättömillä toimilla varmistetaan alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen osallistuvien mahdolliset torjuntatoimet.

Käytännössä kyse on siis siitä, että mikäli esimerkiksi Ilmavoimien hävittäjä tai vaikkapa Merivoimien alus käyttäisi sotilaallista voimaa, kykenemme varmistamaan, ettei alueella ole ulkopuolisia.

Jatkossa näissä turvallisuuttamme lisäävissä toimissa on mukana myös Ruotsin puolustusvoimien joukkoja.

Hyvät kuulijat,

Suomea pidetään kokonaisturvallisuuden ja varautumisen mallimaana. Hyvänä esimerkkinä on tänään alkava kurssinne ja teidän jokaisen sitoutuminen maamme turvallisuuteen.

Olemme etulinjan valtio, jolla on yli puolet Naton ja Venäjän vastaisesta rajasta. Koko puolustuksemme ja yhteiskuntamme varautuminen on kehitetty ja optimoitu näihin Pohjolan olosuhteisiin.

Kannattaa silti pitää mittakaava kirkkaana mielessä. Yhteiskuntamme ei selviä pelkästään sotilaallista turvallisuutta vahvistamalla. Tarvitsemme koko yhteiskunnan läpileikkaavia toimia ja malleja turvallisuutemme varmistamiseksi.

Hyvänä mittatikkuna toimii Ukrainan 40-miljoonaisen kansan ja arviolta 800 000 sotilaan urhea puolustustaistelu Venäjän iskuja ja merkittäviä resursseja vastaan.

Vaikka viime vuosina turvallisuuden tunnettamme on koeteltu uudenlaisilla turvallisuustapahtumilla, kannattaa silti pysyä rauhallisena.

Hyvä esimerkki kriisinkestävyydestämme ovat Suomenlahden kaapeli- ja putkivauriot sekä nämä mainitsemani droonitilanteet. Suomen turvallisuutta eivät pienet infrastruktuurin vauriot tai muutamien harhautuneiden droonien lentely vavisuta.

On tärkeää pitää pää kylmänä sekä tarkastella toimintaympäristöämme realististen lasien läpi ja jatkaa varautumista.

Hyvät kuulijat,

taloutemme kasvusta on viime kuukausina uutisoitu positiivisia valopilkkuja.

Suunta on siis oikea. Uskonkin, että pitkään jatkunut heikko talouskehitys on saatu käännettyä positiiviseksi.

Mittavien talouspoliittisten toimien lisäksi olemme tehneet uutterasti töitä puolustusmateriaalin ja erilaisten kaksikäyttötuotteiden viennin edistämiseksi. Kyseessä on merkittävästä asiasta sekä turvallisuudelle että talouden kasvulle.

Tavoitteenamme on edelleen vahvistaa suomalaisen puolustusteollisuuden asemaa alan kärkiosaajien joukossa. Puolustusmateriaaliyhteistyön osana toteutettavat hankintajärjestelyt, joiden kautta luodaan yhteentoimivuutta liittolaisten kesken ja vahvaa kysyntäsignaalia teollisuudelle, ovat osoittautuneet hyväksi toimintamalliksi. Suomen kärkiosaamisalueita ovat esimerkiksi panssaroidut ajoneuvot, merimiinateknologia, tutkasatelliitit, ampumatarvikkeet, arktinen ja merellinen osaaminen sekä tekoäly-, kvantti- ja tietoliikenneteknologia.

Puolustusteollisuuden vienninedistämistä tehdään laajalla rintamalla. Tuore esimerkki hallinnonalojen välisen yhteistyön syventämisestä on puolustusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyö puolustusteollisuuden kehittämiseksi. Tiivistäminen vastaa turvallisuusympäristön muutoksiin.

Tavoitteena on vahvistaa kotimaisen puolustusteollisuuden toimintaedellytyksiä, tukea yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä turvata huoltovarmuus. Keskeisiä painopisteitä ovat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä kaksikäyttöteknologiat.

Yhteistyössä puolustusministeriö vastaa puolustuspolitiikasta ja hankinnoista, kun taas työ- ja elinkeinoministeriö vastaa elinkeino-, innovaatio- ja teknologiapolitiikasta sekä rahoitus- ja kehittämistoimijoiden ohjauksesta. Lisäksi yhteistyötä vahvistetaan erityisesti yritysten tukemisessa ja rahoituksen kohdentamisessa.

Puolustustarvikevientimme on voimakkaassa kasvussa.

Vuonna 2025 puolustusministeriö myönsi puolustustarvikkeiden pysyville vienneille 479 lupaa.

Varsinaiset viennit toteutuvat lähtökohtaisesti muutaman seuraavan vuoden aikana vientiluvan myöntämisestä.

Toteutuneiden vientien arvo vuonna 2025 oli noin 700 miljoonaa euroa, mikä oli korkein summa koskaan ja 241 % enemmän kuin vuonna 2024.

Lisäksi vuonna 2025 puolustusministeriö myönsi vienti- ja siirtolupia 930 miljoonan euron arvosta. Tämä on toiseksi suurin arvo koskaan. Alueellisesti tarkasteltuna eniten lupia myönnettiin Euroopan alueelle, minne myönnettiin 395 lupaa, jotka vastasivat 90 %:a myönnettyjen lupien kokonaisarvosta.

Suomen jäsenyys Natossa on avannut suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia osallistua Naton ja sen jäsenmaiden toteuttamiin hankintoihin. Nämä mahdollisuudet koskevat puolustus- ja turvallisuusteollisuuden yritysten lisäksi monipuolisesti myös muita teollisuudenaloja pk-yrityksistä startupeihin.

Puolustusministeriö on tukenut yritysten kaupallisia pyrkimyksiä laaja-alaisesti. Puolustusministeriö ja Suomen Nato-edustusto ovatkin julkaisseet suomalaisille yrityksille suunnatun oppaan Nato-hankintoihin osallistumiseksi.

Oppaassa esitellään perusteet Naton teollisuudelle keskeisistä rakenteista ja käsitteistä, Naton hankintaprosesseista, keskeisistä toimijoista ja virastoista sekä innovaatiotoiminnan mahdollisuuksia. Lisäksi kerrotaan Suomen kansallisista prosesseista, jotka kannattaa huomioida Naton kanssa toimiessa.

Hyvät kurssiosallistujat,

Under de kommande veckorna får du en unik möjlighet att lära dig och bekanta dig med vår säkerhet och vårt försvar.

Kursen som startar nu kommer att ge dig en utmärkt och unik grund i vårt hemlands säkerhet.

Kursen är lite som att skriva en strategi för ett företag eller en organisation. Den viktigaste delen av ett strategidokument är inte själva skrivandet av dokumentet, utan dess genomförande.

Det är därför jag redan vid öppningsceremonin betonar tiden efter kursen.

Använd din expertis i din kurs.

Du har blivit utvald till kursen just för att du har en vision och något att bidra till den finska säkerheten genom din egen yrkeskompetens och expertis.

Försvarskursen som börjar i dag ger er alla en fin möjlighet att bekanta sig med den finska totalsäkerhetsmodellen samt beredskapens grunder. Jag uppmuntrar er att vara aktiva under de här veckorna. Jag önskar dig en bra försvarskurs.

Toivotan teille hyvää maanpuolustuskurssia.