EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja maaliskuun Eurooppa-neuvostoon

EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja maaliskuun Eurooppa-neuvostoon

Keskiviikkona 18. maaliskuuta kokoontunut EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja 19. - 20. maaliskuuta kokoontuvaan Eurooppa-neuvostoon sekä sen yhteydessä järjestettävään eurohuippukokoukseen. Esillä oli myös seuraavan kauppa-asioita käsittelevän ulkoasiainneuvoston asiat.

Eurooppa-neuvoston asialistalla ovat Ukraina, Lähi-itä, kilpailukyky ja sisämarkkinat, Euroopan puolustus ja turvallisuus, tuleva monivuotinen rahoituskehys, muuttoliike sekä monenkeskinen yhteistyö.

• Suomi pitää tärkeänä, että EU jatkaa vahvaa, tehokasta ja yhtenäistä vastaamista Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen Ukrainaan. Suomi sitoutuu voimakkaasti tukemaan Ukrainaa ja sen jälleenrakentamista sekä on avoin erilaisille rahoitusratkaisuille Ukrainan tukemiseksi ja siihen kytkeytyen Euroopan kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi. Suomi jatkaa vahvaa tukeaan myös Ukrainan EU-lähentymiselle. Suomi yhtyy komission arvioon siitä, että Ukrainan kaikki neuvotteluklusterit voidaan avata vuoden 2025 loppuun mennessä.
  
• Suomi jatkaa osana kansainvälistä yhteisöä ponnisteluja vakauden lisäämiseksi Lähi-itään. EU:n on edistettävä rauhaa, vakautta ja siviilien suojelua Lähi-idässä. EU:n tulee edistää paluuta diplomaattiseen ratkaisuun yhdessä kumppanien kanssa. Mikäli konflikti pitkittyy, tulee varautua mahdollisiin unionin sisäiseen turvallisuuteen ja Euroopan talouteen kohdistuviin vaikutuksiin.
  
• EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen on edellytys EU:n globaalin toimijuuden kehittämiselle. Suomi korostaa, että sisämarkkinat ovat edelleen EU:n kilpailukyvyn ja kasvun perusta. Ulkoisen toimintaympäristön nopea ja jatkuva murros haastaa EU:n perinteisiä vahvuuksia, erityisesti sisämarkkinoiden avoimuutta. Tähän tulee löytää kasvua vahvistavia ratkaisuja. Strategista kilpailukykyä tulisi kehittää poistamalla jäljellä olevat sisämarkkinaesteet ja kasvattamalla edelleen panostuksia tutkimukseen, innovointiin ja teknologiseen kyvykkyyteen. EU:n päästökaupan tulee pysyä unionin ilmastopolitiikan keskiössä myös jatkossa.
  
• Tulevan pitkän aikavälin taloussuunnitelman eli EU:n monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2028-2034 osalta Suomi katsoo, että komission ehdotuksen yleiset painopisteet ovat kannatettavia. Suomi korostaa rahoituksen kohdentamista nykyistä vahvemmin keskeisimpiin poliittisin prioriteetteihin kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Suomi kuitenkin katsoo, että ehdotettu kokonaistaso on liian korkea. Suomi vastustaa esitettyjä, yhteisvelkaan perustuvia uusia lainarahoitteisia investointivälineitä, eli kriisivälinettä ja Catalyst Europe-välinettä. Suomi katsoo, että erityistä huomiota tulisi kiinnittää Suomen ainutlaatuiseen asemaan itäisenä ulkorajavaltiona sekä Venäjän naapurimaana ja samalla EU-budjetin nettomaksajana.
  
• Suomi pitää välttämättömänä vahvistaa nopeasti Euroopan puolustuskykyä erityisesti Venäjän muodostamaan pitkäaikaisen uhan vuoksi. Eurooppalaisen puolustuksen vahvistamisessa on keskeistä, että EU:n tukea suunnataan nimenomaisesti itäisen etulinjan maille.
  
• Suomi korostaa EU:n muuttoliikekysymyksissä kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa toimia edistetään niin EU:n sisällä kuin suhteissa kolmansiin maihin.
  
• Suomi vahvistaa monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja yhteistyötä sekä toimii globaalisti kansainvälisen oikeuden, demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi.

Eurohuippukokous keskustelee euroalueen taloustilanteesta, säästö- ja sijoitusunionin edistämisestä sekä euron kansainvälisestä roolista.

EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja lisäksi kauppaministerikokoonpanossa kokoontuvaan ulkoasiainneuvostoon. Se järjestetään Maailman kauppajärjestö WTO:n ministerikokouksen yhteydessä (26.-29.3.) Kamerunissa. EU-maiden kauppaministerien neuvoston aiheena ovat WTO:n ministerikokous ja sen päätökset.

Lisätietoja: Erityisavustaja (EU-asiat) Elisa Tarkiainen p. 0295 160 363, EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki p. 0295 160 431 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 0733n, valtioneuvoston kanslia