Suomalaistoimijoille haetaan yli 26 miljoonaa euroa EU-rahaa digitaalisen infrastruktuurin hankkeisiin

Suomalaistoimijoille haetaan yli 26 miljoonaa euroa EU-rahaa digitaalisen infrastruktuurin hankkeisiin

Suomalaisvetoisiin hankkeisiin haetaan Euroopan komissiolta rahoitustukea Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta yhteensä noin 17,6 miljoonaa euroa. Lisäksi tukea haetaan noin 8,6 miljoonaa euroa ruotsalaisvetoisiin hankkeisiin, joissa on mukana suomalaisia toimijoita. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi hakemuksia 25.6.2026.

EU:n rahoitusta on tarjolla Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility, CEF) -välineen viestintäohjelmasta tällä hakukierroksella 200 miljoonaa euroa. Haku keskittyy runkoverkkoja vahvistavien hankkeiden sekä merenalaisten älykaapelihankkeiden (Smart Cables) rahoittamiseen.

Rahoitusta haetaan merikaapeli- ja runkoverkkohankkeisiin

Rahoitusta hakevat suomalaishankkeet liittyvät erityisesti Suomen ja naapurimaiden välisiin merikaapeli- ja runkoverkkoyhteyksiin. Tavoitteena on vahvistaa Suomen ja Euroopan digitaalista infrastruktuuria, parantaa tietoliikenneverkkojen toimintavarmuutta sekä lisätä kansainvälisten yhteyksien kapasiteettia.

Suomalaisvetoisia hankkeita on viisi:

1. Suomen ja Viron välisen merikaapeliyhteyden rakentaminen

Elisa Oyj hakee 1,72 miljoonaa euroa rahoitusta. Hankkeessa rakennetaan uusi suuren kapasiteetin merikaapeliyhteys Itämerelle Suomen ja Viron välille. Hanke vahvistaa EU:n merikaapeliyhteyksiä kriittisillä alueilla, joihin kohdistuu turvallisuus- ja häiriöriskejä sekä kapasiteettipaineita.

2. Suomen ja Ruotsin välisen merikaapeliyhteyden rakentaminen

Elisa Oyj hakee 1,32 miljoonaa euroa rahoitusta. Hankkeessa rakennetaan merikaapeliyhteys Pohjanlahdelle Suomen ja Ruotsin välille. Hanke tukee kriittisen infrastruktuurin kapasiteettia, turvallisuutta ja resilienssiä.

3. Suomen ja Itämeren alueen runkoverkkojen kehittäminen

Lounea Net Oyj ilmoitti ennen valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsittelyä hakevansa 11,94 miljoonaa euroa rahoitusta, mutta muutti hakemaansa summaa 12,32 miljoonaan euroon. Hankkeessa kehittää Itämeren alueen runkoverkkoja, ja hanke toteuttaa laajemman runkoverkkosuunnitelman ensimmäistä vaihetta. Hankkeessa vastataan digitaalisen infrastruktuurin uudistamistarpeisiin, ja varmistetaan turvallinen, kapasiteetiltaan riittävä ja reiteiltään monipuolinen runkoverkko.

4. Suomen ja Norjan välisen runkoverkkoyhteyden rakentaminen

DNA Oyj hakee 475 000 euroa rahoitusta. Hankkeessa rakennetaan uusi runkoyhteys Oulusta Rovaniemen ja Ivalon kautta Kirkkoniemelle Norjaan. Hankkeella parannetaan Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan digitaalisen infrastruktuurin toimintavarmuutta, reittivaihtoehtoja ja kriisinkestävyyttä.

5. Suomen ja Ruotsin välisten merikaapeliyhteyksien vahvistaminen

DNA Oyj hakee 2,14 miljoonaa euroa rahoitusta. Hankkeessa otetaan käyttöön uusi fyysisesti eriytetty merikaapelireitti Hangon ja Tukholman välillä. Olemassa olevaa merikaapelireittiä täydennetään uusilla kaapeleilla ja joitain kaapeliosuuksia korjataan ja reititetään uudelleen.

Suomalaisia toimijoita mukana ruotsalaisvetoisissa hankkeissa

EU-rahoitusta hakevat myös ulkomaiset hankkeet, joissa on suomalaisia toimijoita mukana tai jotka sijoittuvat osin Suomeen. Ruotsalaisvetoisia hankkeita, joihin suomalaiset toimijat osallistuvat, on kolme:

1. Suomen ja Ruotsin välisen poikittaisyhteyden rakentaminen

GlobalConnect Oy hakee 8,61 miljoonaa euroa rahoitusta. Hankkeessa rakennetaan kaapeliyhteys Tampereelta Ruotsin itärannikolle Härnösandiin. Hankkeessa rakennetaan sekä meri- että maaosuuksia, jotka lisäävät vaihtoehtoja olemassa oleville reiteille.

2. Itämeren alueen verkkojen vahvistaminen

Suomalainen Arelion Finland Oy on mukana ruotsalaisen Arelion Sweden Ab:n Itämeren runkoverkkohankkeessa. Hankkeelle haetaan 17,50 miljoonaa euroa rahoitusta, mutta suomalaisella Arelion Finland Oy:llä ei ole rahallista osuutta hankkeeseen. Hankkeessa rakennetaan Suomen ja Puolan välille uusi merenalainen yhteys, joka yhdistyy myös kaikkiin Baltian maihin sekä Ruotsin olemassa olevaan kaapeliverkkoon.

3. Suomen ja Ruotsin välisen yhteyden rakentaminen Ahvenanmaan pohjoispuolelle

Suomalainen Arelion Finland Oy on mukana ruotsalaisen Arelion Sweden Ab:n Suomen ja Ruotsin välisen yhteyden rakentamisen hankkeessa. Hankkeelle haetaan 11,65 miljoonaa euroa rahoitusta, mutta suomalaisella Arelion Finland Oy:llä ei ole rahallista osuutta hankkeeseen. Hankkeessa muodostetaan kaapeliyhteys, joka yhdistää Gävlen alueen Ruotsissa ja Porin alueen Suomessa.

Lisäksi kolme muuta rahoitustukea hakevaa hanketta sijoittuu osin Suomeen.

• Amber Cable System -hankkeessa toteutetaan valmistelututkimuksia suunnitteilla olevan Itämeren alueen valokuitukaapeliverkon rakentamiseksi.
• Bothnia Connect -hankkeessa otetaan käyttöön uusi merenalainen ja maa-alueen valokuitukaapelijärjestelmä Etelä-Suomesta Ahvenanmaan kautta Ruotsiin.
• Sweden-Finland 2 -hankkeessa täydennetään aiemmin rakennettua Helsingin ja Tukholman välistä kaapelijärjestelmää.

Hankkeet vahvistavat digitaalista huoltovarmuutta

Suomen viestintäyhteydet ovat lähtökohtaisesti hyvin toimintavarmat ja kestävät häiriöitä. EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta rahoitusta hakevat hankkeet pyrkivät edistämään Suomen ja Euroopan digitaalisen infrastruktuurin turvallisuutta, toimintavarmuutta ja kapasiteetin kasvattamista. Useat hankkeet luovat uusia merikaapelireittejä tai vaihtoehtoisia runkoverkkoyhteyksiä ja siten vähentävät riippuvuutta yksittäisistä yhteyksistä ja parantavat verkkojen häiriönsietokykyä.

Mitä seuraavaksi?

Euroopan komission rahoitushaku päättyy 30.6.2026. Komission alustavan ilmoituksen mukaan rahoituspäätökset tehdään loppuvuodesta 2026.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Sofia Lindbäck, p. 0295 342 165, [email protected]
ylitarkastaja Jaakko Laamanen, p. 029 5342206, [email protected]