Ulkoministeriön selvitys: venäläisten suhtautuminen Suomeen kaksijakoista, nuorten asenteet myönteisimpiä

Ulkoministeriön selvitys: venäläisten suhtautuminen Suomeen kaksijakoista, nuorten asenteet myönteisimpiä

Suomen Moskovan-suurlähetystön tilaaman kyselytutkimuksen mukaan Suomen maine venäläisten keskuudessa on pysynyt viimeiset kolme vuotta samalla tasolla, mutta pidemmällä tarkastelujaksolla se on laskenut selvästi. Myönteisimmin Suomeen suhtautuvat nuoret ja kielteisimmin eläkeläiset. Yhä suurempi osa vastaajista ei osaa tai halua ilmaista kantaansa.

Suomen maine venäläisten keskuudessa on muutamassa vuodessa vakiintunut uudelle, aiempaan verrattuna alhaisemmalle tasolle, selviää Suomen Moskovan-suurlähetystön tilaamasta ja tutkimuslaitos Levada-Centerin toteuttamasta haastattelututkimuksesta. Ulkoministeriö on selvittänyt vuodesta 2017 alkaen säännöllisesti venäläisten Suomea koskevia asenteita. Tänä vuonna toteutettu tutkimus oli järjestyksessään seitsemäs.

Venäläisten suhtautuminen Suomeen muuttui selkeästi kielteisemmäksi maamme käynnistettyä Nato-jäsenyysprosessin vuonna 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Vuodesta 2023 eteenpäin Suomen maine on tutkimuksissa pysytellyt samalla tasolla.

Tuoreimman kyselytutkimuksen tulosten mukaan tällä hetkellä 38 % venäläisistä suhtautuu Suomeen myönteisesti, 25 % kielteisesti ja 38 % ei osaa tai halua ottaa kantaa. Vuosi sitten Suomeen suhtautui myönteisesti 40 % vastaajista ja vuotta aiemmin 37 %. Pienet erot mahtuvat kyselyn virhemarginaaliin (3,4 %). Vielä vuonna 2021 Suomeen suhtautui myönteisesti 68 % vastaajista ja vuonna 2019 peräti 71 %.

Aiempien vuosien tapaan positiivisimmat mielikuvat Suomesta on kaikkein nuorimmilla vastaajilla (18-24-vuotiaat), joista 62 % kertoo suhtautuvansa Suomeen myönteisesti. Vastaavasti yli 65-vuotiaista venäläisistä, jotka elävät vahvimmin valtiollisen median vaikutuspiirissä, myönteisesti Suomeen suhtautuu vain 23 %.

Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aikana on lisääntynyt selvästi niiden venäläisten osuus, jotka eivät osaa tai halua ilmaista Suomea koskevaa kantaansa. Tällaisia henkilöitä on jo yli kolmannes vastaajista (38 %). Tämä voi selittyä sillä, että moniin venäläisiin vaikuttaa edelleen mielikuva Suomesta hyvinvoivana ja rauhanomaisena demokratiana, mikä ei vastaa Venäjän valtiollisen median nykyisin välittämää kuvaa "vihamielisestä" Suomesta. Tässä ristiriitatilanteessa vastaajat pidättäytyvät ilmaisemasta kantaansa ja turvautuvat "en osaa sanoa" -vaihtoehtoon kysyttäessä suhtautumista Suomeen.

Suomen Nato-jäsenyys ei päällimmäisenä mielessä

Venäläisten näkemykset Suomen ja Venäjän välisistä suhteista jakautuvat vastausvaihtoehtojen mukaan seuraavasti:

• kylmät suhteet (28 % vastaajista)
• kireät tai vihamieliset suhteet (28 %)
• normaalit ja rauhalliset suhteet (15 %)
• ystävälliset ja naapurilliset suhteet (8 %)
• viidennes vastanneista (21 %) ei osaa ottaa asiaan kantaa

Kysyttäessä asioista, jotka voisivat heikentää maidemme välisiä suhteita edelleen, eniten mainintoja saa tälläkin kertaa vastausvaihtoehto "Naton tukikohdat Suomen alueella", jonka valitsee joka toinen.

Ainoastaan 60 % vastanneista osaa sanoa Suomen kuuluvan Natoon. Viime vuonna asian tiesi 65 % vastaajista. Moskovalaisista Nato-jäsenyytemme on tiedostanut 81 % ja Luoteis-Venäjän, eli Suomen lähialueiden, asukkaista 66 %.

Neljännes (24 %) vastaajista pitää Suomen Nato-jäsenyyttä Venäjälle "melko suurena uhkana" ja 36 % "pienenä uhkana". 25 % on sitä mieltä, ettei Suomen Nato-jäsenyys ole Venäjälle uhka, samalla kun 14 % ei osaa ottaa kysymykseen kantaa. Näiden lukujen valossa on ristiriitaista, että 58 % vastaajista kertoo, ettei Nato-jäsenyys ole vaikuttanut millään tavalla heidän suhtautumiseensa Suomeen, vaan se on säilynyt ennallaan. Reilu kolmannes (36 %) kertoo asian vaikuttaneen negatiivisesti.

"Suomi on Natoon liittymisen myötä saanut Venäjän propagandassa muutaman viimeisen vuoden aikana osakseen kielteistä julkisuutta, mutta monilla venäläisillä on myös todellisia kokemuksia Suomesta. Nato-jäsenyytemme ei ole ihmisillä päällimmäisenä mielessä", sanoo Suomen Moskovan-suurlähettiläs Marja Liivala.

Venäjän historiapolitiikka puhuttelee iäkkäämpää väestönosaa

Viime vuosina Venäjän hallintoa lähellä olevilta tahoilta on nähty useita pyrkimyksiä nostaa vääristellen esille Suomen tekoja toisessa maailmansodassa ja kytkeä ne nyky-Suomen väitettyyn Venäjä-vastaisuuteen. Viime vuonna esimerkiksi Karjalan tasavallan korkein oikeus julisti Suomen toimet jatkosodan miehitetyssä Itä-Karjalassa "kansanmurhaksi".

Haastattelututkimukseen osallistuneilta kysyttiin viime vuoden tapaan, ovatko he kuulleet seuraavia Suomea koskevia historiapoliittisia väittämiä:

• Suomen ylläpitämät vankileirit sota-ajan Karjalassa (23 % vastaajista, vrt. 17 % vuonna 2024)
• Suomen osallistuminen Leningradin piiritykseen (19 %, vrt. 17 % vuonna 2024)
• Neuvostokansalaisten ja sotavankien teloitukset Suomen miehittämillä alueilla (17 %, ei muutoksia edellisvuoteen)
• Suur-Suomi-pyrkimykset (11 %, ei muutoksia edellisvuoteen)

Valtaosa (59 %) vastaajista ei ole kuitenkaan törmännyt tai muista törmänneensä tällaisiin Suomea koskeviin historiapoliittisiin väittämiin (65 % vuonna 2024). 18-24-vuotiaista vastaajista 73 % ja yli 65-vuotiaista 49 % ei tunnista kuvattuja väitteitä.

Perinteisesti talvisota ei ole kuulunut Venäjällä toista maailmansotaa, eli "suurta isänmaallista sotaa", koskevaan historiankirjoitukseen, jonka katsotaan alkavan vuodesta 1941. Kyselytutkimuksen perusteella 11 % venäläisaikuisista uskoo tuntevansa talvisodan historiaa "melko paljon" ja 36 % "yleisellä tasolla". Talvisodan historiaa omasta mielestään tuntevista 49 % pitää sotaa Neuvostoliiton taholta oikeutettuna. Näin ajattelevien osuus lähti nousuun vuonna 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Talvisodan syiksi venäläiset arvioivat ennen kaikkea Neuvostoliiton puolustuksellista intressiä työntää rajaa kauemmas Leningradista (32 % vastaajista) tai Suomen muodostamaa uhkaa (29 %).

Suomen tunnettuus hiljalleen hiipumassa

Suomen Moskovan-suurlähetystön tilaamien säännöllisten kyselytutkimusten käynnistyessä vuonna 2017 vielä 21 % venäläisistä yhdisti Suomen ennen kaikkea hyvinvointiin ja korkeaan elintasoon. Nyt näin ajattelee enää 6 % vastaajista. Tänä vuonna kysyttäessä ensimmäisenä mieleen tulevia Suomeen liittyviä asioita eniten mainintoja saavat:

• luonto (16 % vastaajista)

• Nato (9 %)
• pohjoinen maa / Pohjoismaat (9 %)
• matkailu (7 %)
• sauna (7 %)

31 %:lle venäläisistä (vrt. 28 % v. 2024) Suomi ei tuo mieleen mitään, mikä kertoo yleisen Suomi-tietoisuuden vähittäisestä hiipumisesta ja Suomen heikosta tunnettuudesta alueilla, jotka sijaitsevat maantieteellisesti kaukana rajastamme.

Kyselytutkimuksessa on perinteisesti selvitetty, miten hyvin venäläiset tuntevat suomalaisia merkkihenkilöitä. Venäjällä tunnetuimpien suomalaisten kärkikolmikko on pysynyt jo useamman vuoden muuttumattomana, mutta koko maan kattavassa otannassa kukaan heistä ei ole erityisen tunnettu. Luoteis-Venäjällä ja Moskovassa yksittäiset merkkihenkilöt tunnetaan muuta maata paremmin.

• Näyttelijä Ville Haapasalo (18 % vastaajista koko Venäjällä, 22 % Luoteis-Venäjällä ja 36 % Moskovassa)
• Mannerheim (12 % koko Venäjällä, 23 % Luoteis-Venäjällä, 25 % Moskovassa)
• Mika Häkkinen (11 % koko Venäjällä, 16 % Luoteis-Venäjällä, 18 % Moskovassa)

Listalla seuraavat Kimi Räikkönen (koko maan tunnettuus 7 %), Ville Valo (5 %) ja Tove Jansson (5 %). Heidätkin tunnetaan erityisesti Moskovassa paremmin kuin muualla Venäjällä. Tasavallan presidentti Stubbin nimen tuntee nyt 4 % venäläisistä, kun viime vuonna näin teki vain 1 % vastaajista. Moskovalaisista presidentti Stubbin tunnistaa 9 % ja Luoteis-Venäjän asukkaista 6 %. Myös Jean Sibelius soittaa kelloja 4 %:lle venäläisistä. Valtaosa (59 %) kyselytutkimuksen vastaajista ei tunnista nimeltä yhtään suomalaista.

Taustatietoa

Ulkoministeriö on teettänyt Venäjällä Suomea koskevia maakuvatutkimuksia vuodesta 2017 alkaen vähintään kahden vuoden välein.

Tutkimuslaitos Levada-Center toteutti tuoreimman kyselyn Suomen Moskovan-suurlähetystön tilauksesta 22.-30.7.2025 läsnähaastatteluina. Vastaukset kerättiin yhteensä 50 Venäjän alueella 137 asutuskeskuksessa. Tutkimukseen osallistui aikuisväestöä edustavasti 1 611 täysi-ikäistä venäläistä. Kyselyn virhemarginaali on 3,4 %.

Levada-Center on riippumaton tutkimuskeskus, jonka Venäjän oikeusministeriö julisti vuonna 2016 niin sanotuksi ulkomaiseksi agentiksi.