EU-vertailu: Suomen terveydenhuolto on monilta osin vahva, mutta hoitoon pääsy ei toteudu yhdenvertaisesti

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
EU-vertailu: Suomen terveydenhuolto on monilta osin vahva, mutta hoitoon pääsy ei toteudu yhdenvertaisesti

Suomalaisten terveydentila on monilta osin EU:n keskiarvoa parempi ja palvelujärjestelmä on varsin kattava. OECD:n ja Euroopan komission tuoreen maaraportin mukaan hoitoon pääsy ei kuitenkaan toteudu Suomessa yhdenvertaisesti. Vuonna 2024 lääketieteellistä hoitoa tarvinneista 12,4 prosenttia ilmoitti, ettei ollut saanut tarvitsemiaan palveluja. Osuus on EU:n toiseksi korkein.

"Raportti osoittaa, että palvelujen saatavuus ei jakaudu väestössä tasaisesti. Köyhyysriskissä olevat ihmiset ovat lähes kaksi kertaa muita todennäköisemmin tilanteessa, jossa hoitoa jää saamatta. Järjestelmän kehittämisessä on tärkeää tunnistaa ne ihmiset, joille hoitoon pääsy on kaikkein vaikeinta", sanoo johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ( THL).

Sote-uudistus paransi palvelujen yhteensovittamista

Raportin mukaan hyvinvointialueuudistus on vahvistanut palvelujen integraatiota ja selkeyttänyt vastuita, mutta alueiden tiukka taloustilanne herättää huolta järjestelmän kestävyydestä.

Terveydenhuollon menot henkeä kohti ovat Suomessa lähellä EU:n keskiarvoa, ja julkisen rahoituksen osuus nousi 81 prosenttiin vuonna 2023, korkeimmalle tasolle kahteenkymmeneen vuoteen.

Tammikuussa 2025 voimaan tulleet kustannusten hillitsemistoimet nostivat kuitenkin asiakasmaksuja perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, mikä voi heikentää palvelujen saatavuutta erityisesti pienituloisten ja paljon palveluja tarvitsevien keskuudessa.

Työvoimapula ja digitaaliset ratkaisut muokkaavat palveluja

Raportin mukaan terveydenhuollon työvoimapula häiritsee edelleen toiminnan jatkuvuutta. Vaikka sairaanhoitajia koulutetaan Suomessa paljon, lääkäreiden tarjonta on hiukan EU:n keskiarvoa alhaisempi ja alueellisesti epätasapainossa.

Hyvää kehitystä on tapahtunut digitaalisissa palveluissa, jotka ovat nousseet julkisten investointien ansiosta keskeiseksi osaksi perusterveydenhuollon arkea. Terveysasioiden hoitaminen verkossa on Suomessa EU:n korkeimpia: vuonna 2024 lähes kolme neljästä suomalaisesta tarkasteli terveystietojaan verkossa, ja digitaaliset klinikat toimivat ensisijaisena yhteyspisteenä kaikilla hyvinvointialueilla.

Lisääntyvä lihavuus ja nuorten pahoinvointi huolestuttavat

Sairauksien hoidolla vältettävissä oleva kuolleisuus jatkaa laskuaan, mutta alkoholiperäisiin syihin, itsemurhiin ja tupakointiin liittyvä kuolleisuus on Suomessa edelleen korkea.

Lisääntyvä lihavuus ja mielenterveysongelmat, erityisesti nuorten keskuudessa, heijastavat kasvavia kansanterveyshaasteita.

Myönteisinä havaintoina raportti kertoo, että liikunnan määrä on Suomessa EU:n korkeimpia ja päivittäinen tupakointi EU:n alhaisimpia.

Suomi kärjessä syöpäseulonnoissa ja antibioottien käytön vähentämisessä

EU:n kärkeen Suomi sijoittuu syöpäseulontoihin osallistumisessa. Kansalliset rintasyövän, kohdunkaulansyövän ja paksusuolen syövän seulontaohjelmat ovat vakiintuneita, ja niiden kattavuus on erityisen korkea naisten keskuudessa.

Menestystä Suomi on saavuttanut myös antibioottien käytön vähentämisessä, ja käyttö on laskenut jo alle vuoden 2030 kansallisen tavoitteen. Tulos heijastaa raportin mukaan Suomen vahvoja ohjausjärjestelmiä, tehokkaita lääkemääräysten valvontatoimia ja korkeatasoista perusterveydenhuoltoa.

State of Health in the EU - Maan terveysprofiili 2025 -raportti on osa EU:n laajuista terveystilanteen, siihen vaikuttavien tekijöiden ja palvelujärjestelmän seurantaa, jonka tavoitteena on tukea tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja maiden välistä oppimista.

Lisätietoja

strategiajohtaja Pasi Pohjola, STM, p. 0295 163 585, [email protected]
johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen THL, p. 029 5248 517, [email protected]