University of Turku

11/20/2024 | Press release | Distributed by Public on 11/20/2024 06:33

Tekoäly muuttaa opetuksen sisältöjä ja oppimisen tapoja – tilaisuudessa keskusteltiin koulutuksen tulevaisuudesta ja tekoälystä

Meidän täytyy oppia hyödyntämään tekoälyä parhaalla mahdollisella tavalla ja minimoida riskit, totesi OECD:n osastopäällikkö Tia Loukkola keynote-puheenvuorossaan koulutuksen tulevaisuutta ja tekoälyä käsitelleessä tilaisuudessa.

Lapsia ja nuoria tulee valmistaa sellaisia ammatteja varten, joita ei vielä ole olemassa, muistutti Tia Loukkola Turun yliopistossa järjestetyssä Koulutuksen tulevaisuus tekoälyn aikakaudella -tilaisuudessa 14.11.2024. Puheenvuorossaan hän tarkasteli, miten tämän hetken megatrendit, kuten tekoälyn kehitys ja muut uudet teknologiat, muuttavat koulutusjärjestelmiä. Loukkola työskentelee Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:ssa, jolla on pitkä kokemus koulutuksen trendien tarkastelusta.

- Lähtökohta työssämme on, että tulevaisuus tulee yllättämään meidät, mutta silti siihen pitää varautua. Tekoälyn suhteen uskomme, että ratkaisuja täytyy löytää globaalilla tasolla - valtiot eivät voi yksin säädellä tekoälyä, Loukkola sanoi.

Loukkolan mukaan tekoäly tulee vaikuttamaan siihen, mitä eri koulutusasteilla oleville oppijoille opetetaan.

- Miten opetamme ihmisiä elämään tekoälyn kanssa? Perinteisesti opetuksessa on painotettu esimerkiksi sitä, että opitaan lukemaan ja tunnetaan historiallisten tapahtumien yksityiskohdat. Tulevaisuudessa korostuu kenties se, että opitaan lukemaan erilaista dataa ja erottamaan fakta mielipiteestä.

Tekoäly vaikuttaa Loukkolan mukaan opetukseen ja oppimiseen. Se mahdollistaa esimerkiksi opetuksen räätälöinnin erilaisille oppilaille heidän suoritustasonsa mukaiseksi ja voisi vähentää opettajien hallinnollisia tehtäviä.

- Tekoäly luo mahdollisuuksia tehdä opetuksesta tasapuolisempaa erityisesti niille oppijoille, joilla on erityisiä tarpeita, Loukkola huomautti.

Tia Loukkolan mukaan joudumme tekoälyn osalta pohtimaan myös eksistentiaalisia kysymyksiä, kuten sitä, kuinka suuressa määrin haluamme olla riippuvaisia tekoälystä.

Toisaalta tekoälyn myötä voi syntyä uusia epätasa-arvoisia asetelmia liittyen esimerkiksi siihen, kenellä on mahdollisuus ja taitoja tekoälyn hyödyntämiseen. Tekoälyn riskeistä Loukkola mainitsee muun muassa yksityisuudensuojan ja tietosuojan varmistamisen sekä tekoälyn hyödyntämiseen liittyvät eettiset kysymykset.

- Kaikille oppijoille tulisi taata tasapuolinen mahdollisuus hyödyntää tekoälyä. Opetushenkilökunnan olisi tärkeää oppia käyttämään näitä välineitä, jotta he voivat opettaa oppilaita.

Puheenvuoronsa lopuksi Loukkola esitti OECD:n vuonna 2020 laatimia skenaarioita tulevaisuuden koululle. Yleisössä kommentteja herätti erityisesti skenaario, jossa kouluja ei enää olisi lainkaan, vaan ihmiset opiskelisivat itsenäisesti niitä asioita, joita haluavat.

- Perinteisesti koulutuksella on ollut tärkeä rooli siinä, että se on tehnyt ihmisistä yhteiskuntakelpoisia. Koulun avulla opitaan lähtemään aamulla pois kotoa ja olemaan tekemisissä ihmisten kanssa. Kaikki tämä jäisi pois, jos ihmiset opiskelisivat vain itsenäisesti. Lisäksi ihmiset elävät jo nyt pitkälti omissa kuplissaan, mutta koulu tuo edelleen tietyn ikäluokan ihmiset yhteen. Koulutustoimijoilla on tärkeä rooli tässä, Loukkola painotti.

Loukkolan puheenvuoron lisäksi tilaisuudessa kuultiin paneelikeskustelu, johon osallistuivat professori Jussi Jauhiainen (vas.), apulaispormestari Piia Elo, vararehtori Soili Norro ja johtaja Juha Kaskinen. Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimi professori Marjut Johansson. Keskustelussa nousi esiin muun muassa näkökulma, että koulutusta ei voi toistuvasti uudistaa niin, että lisätään uusia opeteltavia asioita ja taitoja, mutta ei oteta mitään pois.

Teksti ja kuvat: Jenni Valta

Tue tiedettä ja tutkimusta
Tiedeuutisia Turun yliopistosta