Ministeri Sari Multala osallistui Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden 40-vuotispäivän muistotilaisuuksiin Ukrainassa

Ministeri Sari Multala osallistui Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden 40-vuotispäivän muistotilaisuuksiin Ukrainassa

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala osallistui 26.4.2026 Tšernobylissä siellä 40 vuotta sitten tapahtuneen ydinvoimalaonnettomuuden muistotilaisuuksiin ja korkean tason kokoukseen, jossa pohdittiin voimalan ydinturvallisuuden parantamista. Aiemmin aamulla hän osallistui Kiovassa laajennetun G7-ryhmän kokoukseen, joka pohti Ukrainan tukemista tulevana talvena 2026/2027 Venäjän hyökkäysten kohdistuessa jatkuvasti myös energia- ja siviilikohteisiin.

Korkean tason tapaaminen Tšernobylissä ydinturvallisuuden palauttamiseksi voimalaitoksella

Tšernobylissä järjestettiin sunnuntaina iltapäivällä korkean tason tapaaminen, joka käsitteli Ukrainan ydinturvallisuutta Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa ja Tšernobylin ydinvoimalan nykyisen vaurioituneen suojarakenteen tilannetta sekä toimia uuden suojan rakentamiseksi. Tšernobylin nelosreaktorin suojakuori vaurioitui pahoin lennokki-iskussa helmikuussa 2025.

Kokoukseen osallistuivat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) pääjohtaja Odille Renaud Basso, kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi, EU:n talouskomissaari Valdis Dombrovskis ja energia- ja asumisasioiden komissaari Dan Jørgensen sekä noin 10 eurooppalaisen valtion ministeritason edustajat.

Ministeri Sari Multala kiitti Suomen puheenvuorossa Ukrainaa jatkuvista ponnisteluista ydinturvallisuuden ylläpitämiseksi erittäin vaikeissa olosuhteissa. Tähän sisältyy myös tiivis yhteistyö Suomen ja Ukrainan säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyöohjelmassa (FURN), joka heijastaa maiden yhteistä sitoumusta ihmisten ja ympäristön suojelemiseen.

"Haluan ilmaista myös Suomen syvän arvostuksen Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n korvaamattomalle työlle ydinturvallisuuden ja turvajärjestelyjen varmistamisessa Ukrainan ydinlaitoksissa. Suomi on tukenut aktiivisesti IAEA:n työtä ja jatkamme aktiivista ja pitkäaikaista kahdenvälistä yhteistyötämme Ukrainan kanssa ydinturvallisuuden alalla", ministeri Multala painotti.

Varautuminen talvikauteen 2026/2027 ja Ukrainan tukeminen

Sunnuntaina aamulla Kiovassa järjestettiin G7-maiden laajennettu Ukrainan energiasektorin tukemista koordinoivan ryhmän kokous, joka tarkasteli Ukrainan varautumista talvikauteen 2026/2027, ja pohti keinoja, joilla Ukrainaa voitaisiin tukea tulevasta talvesta selviytymisessä erityisesti energiasektorilla ja siviilien suojelussa.

Puheenvuorossaan ministeri Multala korosti, että Suomi seisoo vahvasti Ukrainan rinnalla ja tuomitsee Venäjän kansainvälistä humanitaarista oikeutta rikkovat hyökkäykset, jotka kohdistuvat tarkoituksellisesti ja järjestelmällisesti siviileihin ja heidän selviytymistänsä tukevaan energiainfrastruktuuriin.

"Viime talvi Ukrainassa oli erityisen ankara, mutta ukrainalaiset osoittivat poikkeuksellista kestävyyttä, vaikka Venäjä pyrki murtamaan maan katkaisemalla sähkön, veden ja lämmityksen. Tämä yritys epäonnistui. On tärkeää jatkaa yhdessä keinojen etsimistä tukemme vahvistamiseksi", ministeri Sari Multala painottaa.

"Olemme Ukrainan kanssa identifioineet lukuisia yhteistyön tiivistämisen mahdollisuuksia muun muassa kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen sekä energiasektoriin liittyen. Pyrin omalta osaltani edesauttamaan maidemme yritysten välistä yhteistyötä ja suomalaisten yritysten laadukkaan osaamisen hyödyntämistä Ukrainassa", ministeri Multala vakuuttaa.

"Loppuvaalikaudella Suomi osoittaa Ukrainaan vielä yhteensä 300 miljoonan euron tuen. Tavoitteena on käynnistää teollinen yhteistyö, joka tukee sekä Ukrainan puolustusta että Suomen puolustusteollisuutta", ministeri jatkaa.

Suomi on tukenut Venäjän hyökkäyssodan kohteeksi joutunutta Ukrainaa sekä sen sodasta kärsiviä naapurimaita monin tavoin. Vuoden 2022 jälkeen Suomi on osoittanut Ukrainan tukemiseen yli 4,1 miljardia euroa.

Ukrainan energiasektoria Suomi tukee erityisesti käytännön materiaalitoimituksilla ja humanitaarisella avulla. EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta Ukrainaan on toimitettu mm. generaattoreita, telttoja ja telttalämmittimiä sekä valmisruokapakkauksia. Tuki kohdistuu myös kotitalouksien, terveyskeskusten ja muiden arjen kannalta tärkeiden toimijoiden selviytymiseen tilanteessa, jossa Venäjän iskut ovat heikentäneet sähkön- ja lämmönsaantia.

Väestönsuojelussa Suomi tukee Ukrainaa rahoituksen ja konkreettisten suojahankkeiden kautta. Suomen ja Ukrainan perustama väestönsuojakoalitio vahvistaa siviilien suojaa rakentamalla ja kunnostamalla väestönsuojia erityisesti etulinjan ja korkean riskin alueille, muun muassa sairaaloihin ja päiväkoteihin.

Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Elina Johansson, TEM, p. 050 301 4607
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Juuso Kilpinen, p. 050 476 1341
erityisasiantuntija Eero Karjalainen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 0295 047 093