Venäjän suurvaltatavoitteet säilyvät myös sodan jälkeen

Venäjä pyrkii kasvattamaan tiedustelukykyään Suomessa, kun sota Ukrainassa aikanaan päättyy. Venäjällä on sodan jälkeen todennäköisesti halua palauttaa suhteitaan länsimaihin, myös Suomeen, mutta sen suurvaltatavoitteet eivät muutu.

Suojelupoliisin arvio Venäjän uhkan kehityksestä on samankaltainen kuin vuosi sitten: Suomen turvallisuustilanne voi heikentyä entisestään, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa päättyy. Venäjä varautuu palauttamaan sodan myötä heikentynyttä tiedustelukykyään, erityisesti henkilötiedustelua, Euroopassa. Ukrainaan sidottuja tiedustelu- ja vaikuttamisresursseja vapautuu sodan jälkeen käyttöön muualla, ja Suomen sijainti Nato-maana Itämeren ja arktisen alueen välissä takaa Venäjän pysyvän kiinnostuksen. Nykyinen epävarma turvallisuustilanne korostaa suojelupoliisin valtiojohdolle tuottaman tiedustelutiedon merkitystä.

Vaikka sota ei näytä päättyvän lähitulevaisuudessa, länsimaat ja niiden joukossa Suomi joutuvat ratkaisemaan, miten taloudellisia ja poliittisia suhteita Venäjään sodan jälkeen palautetaan. Venäjä haluaa saada jälleen jalansijaa tiedustelun lisäksi poliittisessa ja taloudellisessa vaikuttamisessa, sen yhtenä päätavoitteena on sille asetettujen pakotteiden lieventäminen. Venäjän mahdollinen yhteistyöhalukkuus ei kumoa sen julistamaa vastakkainasettelua lännen kanssa. Sen strategiset tavoitteet suurvalta-asemasta ovat pysyviä. Näkemykset sisältyvät suojelupoliisin Kansallisen turvallisuuden katsaukseen, joka julkistettiin 10. maaliskuuta eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan julkisessa kuulemisessa.

"Jos suhteet palautuvat edes osittain, Venäjän Suomelle aiheuttama tiedustelu-uhka monipuolistuu. Aiempien menetelmien rinnalle nousee nykytilanteessa toimiviksi osoittautuneita toimintatapoja, kuten sijaistoimijoiden laaja hyödyntäminen ja tiedonhankinta Venäjältä käsin", suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius sanoo.

Suomi tai Pohjoismaat eivät ole toistaiseksi olleet Venäjän vaikuttamisen keskiössä eikä Suomeen ole kohdistunut sabotaasi-iskuja. Venäjän vaikuttaminen Suomea vastaan saattaa näyttää todellista laajemmalta, koska erilaisia tapahtumia tulkitaan herkästi Venäjän aiheuttamiksi. Tällaiset tulkinnat kasvattavat Venäjän pelotetta.

Venäjän lisäksi Kiina kohdistaa Suomeen jatkuvaa tiedustelua. Kiinan kyberoperaatioissa korostuu edelleen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, mutta viime vuosina ne ovat keskittyneet yhä enemmän länsimaiseen kriittiseen infrastruktuuriin.

Yritysten hallitseman talouden kentän merkitys kansalliselle turvallisuudelle kasvaa, kun valtiot pyrkivät varmistamaan oman asemansa kilpailussa teknologisesta kehityksestä ja sen vaatimista raaka-aineista. Suojelupoliisin tiedossa on viime vuosilta lukuisia onnistuneita kybervakoilutapauksia, joissa valtiolliset toimijat ovat tunkeutuneet suomalaisten start-up-yritysten järjestelmiin. Valtiollisen tiedustelun taustalla on useimmiten Venäjä tai Kiina.

Riippuvuudet energiasta, raaka-aineista, teknologioista sekä toimitus- ja tuotantoketjuista antavat niitä hallitseville suurvalloille vipuvartta muiden maiden painostamiseen. Esimerkiksi Kiina on saanut hallintaansa merkittävän osan kriittisten mineraalien tuotantoketjuista ja käyttää näin hankkimaansa vaikutusvaltaa rajoittamalla kriittisten mineraalien vientiä Kiinasta.

Kansallisen turvallisuuden näkökulmasta on olennaista turvata se, että Suomen valtiojohto voi tehdä päätöksensä Suomen edun näkökulmasta. Suojelupoliisi on viimeisen vuoden aikana vahvistanut rooliaan taloudellisen turvallisuuden kentällä.

Kansallisen turvallisuuden katsaukseen sisältyy myös päivitetty terrorismin uhka-arvio. Terrorismin uhka on edelleen viisiportaisen asteikon tasolla kolme eli kohonnut.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, [email protected]