EU:n pelastuspalvelumekanismin uudistus vahvistaisi kriisivarautumista

EU:n pelastuspalvelumekanismin uudistus vahvistaisi kriisivarautumista

Euroopan komissio antoi 16.7. ehdotuksen EU:n pelastuspalvelumekanismin uudistamisesta. Uudistus on yksi keskeisistä toimista, joilla toteutetaan EU:n varautumisunionistrategiaa. Hallitus informoi eduskuntaa ehdotuksesta kirjelmällä 13.11.

Komission ehdotuksessa terveyshätätilanteisiin varautumisen ja niihin vastaamisen rahoitus sisällytettäisiin osaksi pelastuspalvelumekanismia. Lisäksi perustettaisiin monialainen kriisikoordinointikeskus nykyisen hätäavun koordinaatiokeskuksen (ERCC) yhteyteen. Varautumisunionistrategian toimeenpanoon liittyviä uusia elementtejä olisivat erityisesti siviili-sotilaallisen yhteistyön edistäminen sekä väestön varautumista tukevat toimet.

Tavoitteena on parantaa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyötä katastrofien ehkäisyssä, niihin varautumisessa ja niihin reagoimisessa niin unionin alueella kuin sen ulkopuolella. Lisäksi halutaan kattaa entistä paremmin monialaiset kriisit, kuten rajatylittävät vakavat terveysuhat.

Ehdotuksen taustalla ovat yhä monimutkaisemmat kriisit, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan. Niihin varautuminen ja vastaaminen edellyttävät kokonaisvaltaista ja yhtenäistä lähestymistapaa.

Uudistus liittyy EU:n uuteen rahoituskehykseen

Ehdotus pelastuspalvelumekanismin uudistamisesta liittyy myös komission esitykseen EU:n uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028-2034. Mekanismin rahoitusta ehdotetaan kasvatettavaksi merkittävästi verrattuna kauteen 2021-2027. Se kattaisi kuitenkin myös osia terveysturvallisuudesta ja laajemman varautumisen.

Suomen osuus riippuu kansallisista päätöksistä ja siitä, kuinka aktiivisesti Suomi hakee rahoitusta eri toimiin. Nykyisellä kaudella Suomi on hyötynyt mekanismin rahoituksesta merkittävästi.

Ehdotus tukee Suomen tavoitteita

Valtioneuvosto suhtautuu ehdotukseen lähtökohtaisesti myönteisesti. Pelastuspalvelumekanismin tulisi voida vastata paremmin muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. Ehdotetut uudet elementit tukevat Suomen ajattelua ja kriisivarautumisen vahvistamiseen liittyviä tavoitteita.

Valtioneuvosto korostaa, että vastuu kansallisen turvallisuuden, varautumisen ja pelastustoimen kehittämisestä on jäsenvaltioilla itsellään ja komission toimet ovat täydentäviä. Tulevan rahoituksen kohdentamisessa tulisi huomioida Suomen maantieteellinen sijainti ja uhkaympäristö.

Pelastuspalvelumekanismi auttaa, kun maa ei selviä yksin

EU:n pelastuspalvelumekanismin tarkoitus on tehostaa Euroopan maiden yhteistyötä ja helpottaa pelastuspalvelun koordinointia luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisyssä, varautumisessa ja avustustoiminnassa.

Mikä tahansa maa voi pyytää apua mekanismin kautta, jos sen omat voimavarat eivät riitä vakavasta onnettomuus- tai häiriötilanteesta selviämiseen. Apu perustuu sekä jäsenmaiden kansallisiin voimavaroihin että EU-tason yhteisiin kapasiteetteihin, joiden kehittämiseen on saatavissa EU-rahoitusta.

Mekanismi on ollut käytössä vuodesta 2014. Sen toimintaan osallistuu EU-maiden lisäksi kymmenen muuta maata, mukaan lukien Norja ja Islanti.

Lisätietoja:
johtava asiantuntija Sini Hangaslammi, p. 0295 488 474, [email protected]