EU-ministerivaliokunnassa Kyproksen epävirallinen Eurooppa-neuvosto

EU-ministerivaliokunnassa Kyproksen epävirallinen Eurooppa-neuvosto

EU-ministerivaliokunnan kokous 22. huhtikuuta sopi Suomen kannoista epäviralliseen Eurooppa-neuvostoon, jossa keskeiset aiheet ovat ajankohtainen geopoliittinen tilanne sekä EU:n monivuotinen rahoituskehys vuosille 2028-2034. Lisäksi ministerivaliokunta käsitteli täsmennetyn ehdotuksen EU:n sotilaallisesta liikkuvuudesta.

Epävirallinen Eurooppa-neuvosto järjestetään Kyproksella 23.-24.4. Suomen linjaukset keskeisiin aiheisiin:

• Ukraina: Suomi pitää tärkeänä, että EU jatkaa vahvaa ja yhtenäistä vastaamista Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen. Kestävä rauha edellyttää Ukrainan neuvotteluaseman vahvistamista aseavun ja muun tuen sekä Venäjän talouteen vaikuttavien pakotteiden kautta. Suomi jatkaa Ukrainan EU-lähentymisen tukemista.
• Lähi-itä: osana kansainvälistä yhteisöä Suomi jatkaa ponnisteluja, joilla puretaan jännitteitä Lähi-idässä. EU:n on kaikilla toimillaan edistettävä rauhaa, vakautta ja siviilien suojelua. EU:n tulee edistää kansainvälisen oikeuden mukaisia ratkaisuja alueen konflikteihin. Lähi-idän ja Persianlahden eskaloituneessa tilanteessa EU:n on edistettävä aktiivisesti diplomaattista ratkaisua yhdessä kumppaniensa kanssa.
• Energia: Suomi katsoo, että puhtaan energian investointeja on edelleen edistettävä. Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden toimissa prioriteetti on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tämä supistaa samalla EU:n riippuvuutta kolmansista maista ja vahvistaa EU:n strategista autonomiaa.
• Monivuotinen rahoituskehys 2028-2034: Suomi korostaa rahoituksen kohdentamista nykyistä vahvemmin keskeisimpiin poliittisiin painopisteisiin kuten puolustukseen ja kilpailukykyyn. Suomi tukee kehyksen rakenteen yksinkertaistamista ja rahoitusohjelmien määrän vähentämistä. Komission ehdottama kokonaistaso on liian korkea. Suomi vastustaa esitettyjä yhteisvelkaan perustuvia uusia lainarahoitteisia investointivälineitä. Suomen asema itäisenä ulkorajavaltiona, Venäjän naapurimaana ja EU:n nettomaksajana on erityisesti huomioitava. Tulevaan rahoituskehykseen ja muuhunkin EU-rahoitukseen on sovellettava vahvaa ja vähintäänkin nykyistä vastaavaa ehdollisuutta.

Ministerivaliokunta käsitteli täsmennetyn asetusehdotuksen sotilaallisesta liikkuvuudesta. Alun perin ministerivaliokunta linjasi 22. tammikuuta Suomen kannan, jota täydennetään U-jatkokirjeellä erityisesti oikeusperustan osalta. Asetusehdotuksen tavoitteena on luoda yhtenäinen alue, jossa joukot ja kalusto voivat liikkua joustavasti ja nopeasti. Ehdotuksella pyritään poistamaan liikkumisen esteitä ja yhdenmukaistamaan menettelyitä.

Lisätietoja: Erityisavustaja (EU-asiat) Elisa Tarkiainen p. 0295 160 363, EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki p. 0295 160 431 ja johtava viestintäasiantuntija Marko Ruonala p. 050 522 8233, valtioneuvoston kanslia