EU:n energianeuvostossa hyväksyttiin osittainen yleisnäkemys Verkkojen Eurooppa -asetuksesta

EU:n energianeuvostossa hyväksyttiin osittainen yleisnäkemys Verkkojen Eurooppa -asetuksesta

Euroopan unionin jäsenmaat hyväksyivät energianeuvoston kokouksessa 15.12.2025 osittaisen yleisnäkemyksen Verkkojen Eurooppa -asetusehdotuksesta vuosille 2028-2034. Suomi kannattaa asetuksen painotusta sotilaalliseen liikkuvuuteen.

Verkkojen Eurooppa -asetuksen (Connecting Europe Facility, CEF) tavoitteena on Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen kehittäminen. Ehdotettu rahoitus liikenne- ja energiaverkkojen investointeihin on 72,25 miljardia euroa vuoden 2025 kiinteinä hintoina. Tästä liikenteen toimiin ehdotetaan 45,75 miljardia euroa, josta sotilaallisen liikkuvuuden osuus olisi 15,75 miljardia euroa.

Osittaisessa yleisnäkemyksessä kattavammin rajat ylittäviä yhteyksiä

Ehdotuksessa rahoituksen painopiste on rajat ylittävissä liikenneyhteyksissä ja sotilaallisessa liikkuvuudessa. Suomi on tyytyväinen, että osittaisessa yleisnäkemyksessä rajat ylittäviä yhteyksiä tunnistetaan Euroopan komission esitystä laajemmin.

Komission esittämän Uumaja-Luulaja-Oulu-välin ja TEN-T-verkon satamien lisäksi osittaisen yleisnäkemyksen suuntaa antavassa liitteessä mainitaan Tukholma-Turku-Helsinki- ja Tallinna-Helsinki-Tampere-yhteydet. EU-rahoitusta on mahdollista hakea myös sellaisille yhteyksille, joita ei mainita liitteessä. Suomi pitää tärkeänä, että asetuksessa huomioidaan Suomen erityisolosuhteet ja sijainti EU:n itälaidalla, missä rajat ylittäviä maayhteyksiä muiden jäsenvaltioiden kanssa on hyvin vähän.

- Rail Nordica ja lukuisat muut Suomen turvallisuuden kannalta kriittiset kaksikäyttöhankkeet ovat meillä jo suunnittelussa. Yleisnäkemys on Suomelle hyvä. Nyt on tärkeää, että vaikuttamistyössä painotetaan edelleen Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja sotilaallista liikkuvuutta vahvistavia hankkeita. Erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden rajat ylittävän ykköshankkeen Rail Nordican merkittävä rahoitus on varmistettava vuonna 2028, kun uusi rahahaku aukeaa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Suomi on neuvotteluissa painottanut sotilaallisen liikkuvuuden merkitystä. Sotilaalliselle liikkuvuudelle on ehdotettu liki kymmenkertaista rahoitusta nykyiseen rahoituskauteen verrattuna. Suomelle on keskeistä, että sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta kohdennettaisiin Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen kannalta kriittisimpiin kohteisiin, etenkin itäisen etulinjan maille. Sotilaallisen liikkuvuuden osalta Suomen keskeisin tavoite on, että tulevaa rahoitusta voitaisiin kohdentaa yleiseurooppalaiseen raideleveyteen siirtymiseen.

Mitä seuraavaksi?

Liikenneinfraa voidaan todennäköisesti seuraavalla rahoituskaudella rahoittaa myös kilpailukykyrahastosta ja alueellisista kumppanuusohjelmista Verkkojen Eurooppa -ohjelman lisäksi. Liikennerahoituksen osalta on tärkeää, että rahoituskehyksen eri välineet täydentävät toisiaan tarkoituksenmukaisesti. Neuvottelut EU:n monivuotisen rahoituskehyksen kokonaisuudesta jatkuvat.

Euroopan parlamentti muodostaa kantansa CEF-asetukseen vuonna 2026. Tämän jälkeen asetuksen neuvotteluja jatketaan Euroopan unionin neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisissä kolmikantaneuvotteluissa.

Lisätietoja:

liikenneneuvos Kaisa Kuukasjärvi, p. 0295 342 012, [email protected]