Äitien ja lasten terveyttä kannattaa edistää – sairauksien ehkäisyyn käytetty euro tulee moninkertaisena takaisin

Lasten ylipaino ja lihavuus ovat moninkertaistuneet viime vuosikymmeninä, ja valtaosalla lapsista, joilla esiintyy ylipainoa tai lihavuutta, tilanne jatkuu aikuisuuteen. Samaan aikaan lapset ja nuoret liikkuvat ja nukkuvat yhä vähemmän ja kärsivät mielenterveyden haasteista yhä enemmän.

Lapsilla esiintyy jo elintapasairauksia, jotka alkavat tyypillisesti keski-iässä. Sellaisia ovat esimerkiksi rasvamaksatauti, esidiabetes, tyypin 2 eli "aikuistyypin" diabetes, kohonnut verenpaine sekä veren korkeat kolesteroliarvot.

- Omassa aineistossani lapsista, joilla oli lihavuutta, vain yhdellä kolmesta ei ollut mitään näistä liitännäissairauksista. Tämä on huolestuttavaa, sillä esimerkiksi rasvamaksataudista ja aikuistyypin diabeteksesta on näyttöä, että lapsuudessa kehittyvinä ne ovat vaikeahoitoisempia ja etenevät nopeammin kuin aikuisilla, kertoo lääketieteen tohtori Linnea Aitokari, joka työskentelee yleislääketieteeseen erikoistuvana lääkärinä Valkeakosken terveyskeskuksessa.

Aitokari väitteli viime syksynä Tampereen yliopistossa lasten maksasairauksista ja niiden seulonnasta. Hän jatkaa nyt päivätyönsä ohella tutkimusta yliopiston TamCAM-yksikössä, lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimusryhmässä.

Tutkimusryhmän johtaja, professori Kalle Kurppa toteaa, että jokainen lasten ja nuorten sairauksien ehkäisyyn käytetty euro tulee yhteiskunnalle moninkertaisena takaisin. Jos lapset ja nuoret voivat huonosti, se aiheuttaa paljon kustannuksia paitsi nyt, myös tulevaisuudessa, kun nuorten tulisi siirtyä terveinä ja jaksavina työelämään.

- Sairauksien hoito on todella kallista, mutta ehkäisy todella kustannusvaikuttavaa, hän kiteyttää.

Tutkimuksen kohteena lapsuuden koko kaari

TamCAM-tutkimuskeskus kokoaa yhteen Tampereen yliopistossa toimivat tutkimusryhmät, jotka keskittyvät äitien, sikiöiden, lasten ja nuorten terveyden tutkimukseen.

Keskuksen painopisteitä ovat raskausaika ja sen vaikutukset äidin ja lapsen terveyteen, lapsuus- ja nuoruusiän sairauksien ehkäisy, diagnostiikka ja hoito sekä nuoruusiän psyykkinen hyvinvointi.

- Tutkimuksen kohteena on lapsuuden koko kaari siitä, kun lapsia vasta suunnitellaan, siihen, kun nuoret siirtyvät kohti aikuisuutta, kertoo Kurppa, joka toimii myös TamCAM-yksikön varajohtajana.

Monialainen keskus tarjoaa tutkijoille yhteistyön mahdollisuuksia esimerkiksi koulutuksessa ja tutkimushankkeissa. Tulevaisuudessa synergiaa on tarkoitus vahvistaa entisestään.

Kurpan tutkimusryhmässä on tutkittu paljon autoimmuunisairauksien, kuten keliakian ja tyypin 1 diabeteksen seulontaa ja varhaista diagnostiikkaa. Sittemmin tutkimus on laajentunut lasten lihavuuteen ja siihen liittyviin sairauksiin.

Ryhmän tavoitteena on etsiä tehokkaita ja vaikuttavia tapoja edistää lasten ja nuorten terveyttä kohdusta nuoreen aikuisuuteen.

- Äitien ja syntyvien lasten terveyttä kannattaa edistää raskausajasta lähtien, sillä pienilläkin muutoksilla on silloin iso merkitys. Perheet ovat myös usein raskausaikana motivoituneempia tekemään muutoksia ja kaipaavatkin siihen tukea, Kurppa miettii.

Merkityksellistä ja vaikuttavaa tutkimustyötä

Linnea Aitokarin tutkimus on hyvä esimerkki siitä, miten rekisteritutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa käytäntöön.

Aitokari havaitsi väitöstutkimuksessaan, että rasvamaksatauti on yllättävän yleinen sairaus jo lapsuudessa. Aineistona käytetyistä sairauskertomuksista kävi ilmi, että rasvamaksa todettiin jopa joka viidennellä ylipainoisella tai lihavalla lapsella. Tulosten perusteella rasvamaksataudin seulontaa voidaankin suositella kaikille noin 10-vuotiaille lapsille, joita tutkitaan terveydenhuollossa ylipainon vuoksi.

Aitokari jatkaa nyt tutkimusta saman aineiston parissa. Yhdessä TamCAM-keskuksen gynekologien kanssa hän etsii raskaudenaikaisia riskitekijöitä, jotka voivat altistaa lapsuusiän lihavuudelle ja sen liitännäissairauksille, kuten rasvamaksataudille, esidiabetekselle tai tyypin 2 diabetekselle. Lisäksi hän selvittää, mitä aineiston lapsille on tapahtunut aikuisena, millaista hoitoa he ovat saaneet terveydenhuollossa ja ovatko tarjotut hoitomenetelmät olleet tehokkaita.

- Ajatuksena on, että tätä tietoa voitaisiin hyödyntää pitkittäistutkimuksen suunnittelussa. Toiveena olisi tehdä interventioita jo raskausaikana ja seurata, onko niillä vaikutuksia lasten terveyteen.

Tavoitteena on, että tutkimuksessa hyviksi havaitut toimintatavat ja interventiot otettaisiin tulevaisuudessa terveydenhuollossa laajemminkin käyttöön.

- Koen tekeväni tutkijana todella merkityksellistä työtä. Myös päivittäinen työ lääkärinä tuntuu merkittävältä, mutta tutkimuksen kautta pystyn ehkä vaikuttamaan vielä laajemmin ja suurempaan joukkoon ihmisiä, Aitokari pohtii.

Apua ja tukea - mutta ei syyllistämistä

Mitkä sitten olisivat tehokkaita tapoja ehkäistä ja hoitaa lasten lihavuutta?

Linnea Aitokari toteaa, että lasten lihavuus on hyvin hankalahoitoinen ja sensitiivinen ongelma, johon kytkeytyy usein myös mielenterveyden haasteita. Se on yleisempää perheissä, joissa on valmiiksi erilaisia kuormittavia tekijöitä, kuten taloudellisia haasteita tai vanhempien mielenterveysongelmia.

- Pelkkä elintapaneuvonta ei usein riitä, vaan terveydenhuollossa tulisi pystyä ottamaan todella moniammatillinen ote ja selvittää perheen tilannetta yksilöllisesti. Eniten hyötyä on todettu interventioista, joissa vanhemmat ja lapset tekevät muutoksia yhdessä.

Yksilötason ohjauksen, hoidon ja tuen lisäksi tarvitaan myös yhteiskunnallisia muutoksia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi haittaveroja epäterveellisille elintarvikkeille, lasten liikuntaharrastusten tukemista tai aktiivisuuden lisäämistä lasten koulupäiviin.

- Lihavuuden taustalla on usein geneettisiä tekijöitä, jotka tekevät muutosten tekemisen tässä ympäristössä todella haastavaksi. Osan on vaikeampi ylläpitää normaalia painoa sellaisessa ruoka- ja liikuntakulttuurissa, jonka keskellä elämme, Aitokari huomauttaa.

Kalle Kurppa korostaa, että lapsia ja nuoria ei tulisi koskaan syyllistää ylipainosta tai lihavuudesta. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan toki lapsen tai nuoren omaakin ponnistelua, mutta hän ei ole tilan kehittymisestä itse vastuussa.

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu siitä, pitäisikö ihmisten maksaa terveydenhuollostaan enemmän, jos heillä on huonoja elintapoja. Kurppa ei kuitenkaan usko, että se kannustaisi ihmisiä pitämään paremmin huolta terveydestään.

- Minusta tämä on aika vaarallinen tie, jossa etsitään syypäitä eikä juurisyitä. Mieluummin ihmisiä tulisi tuupata ja ohjata kohti hyviä valintoja, hän sanoo.