04/08/2025 | Press release | Distributed by Public on 04/07/2025 21:45
Nuorten liikenneturvallisuus on ollut viime aikoina laajasti esillä Nurmijärven traagisten liikenneonnettomuuksien myötä.
Vaikka liikenneturvallisuus on parantunut Suomessa jo pitkään ja liikenteessä menehtyneiden määrä on ollut jo useamman vuoden alle 200, ovat nämä onnettomuudet osoitus siitä, että olemme vielä kaukana yhteisestä tavoitteestamme nolla liikennekuolemaa vuonna 2050.
Liikenne- ja viestintäministeriö tekee jatkuvasti tiivistä yhteistyötä muiden ministeriöiden sekä sidosryhmien kanssa liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Ministeriö järjesti heti hallituskauden alussa lasten ja nuorten liikenneturvallisuutta käsittelevän pyöreän pöydän keskustelun, jossa kuultiin laajasti eri sidosryhmien edustajia.
Liikenneturvallisuustyön perustana on kaksi merkittävää suunnitelmaa. Koko Suomen kattavassa Liikenne 12 -liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määritellään tie-, raide-, lento- ja vesiliikenteen päälinjaukset. Liikenneturvallisuusstrategia sisältää yli sata liikenneturvalli-suutta parantavaa toimenpide-ehdotusta.
Liikenneturvallisuuden parantamiseen satsataan tämän hallituskauden aikana merkittävästi mm. seuraavilla toimenpiteillä:
• Liikenne 12 -liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys valmistuu syksyllä 2025. Suunnitelman uutena kärkenä on turvallisuus sisältäen liikenneturvallisuuden.
• Liikenneturvallisuusstrategian uudistaminen aloitetaan tänä vuonna.
• Tiehankkeita, joilla parannetaan myös liikenneturvallisuutta, käynnistetään tämän hallituskauden aikana yli kaksi kertaa suuremmalla summalla kuin edellisellä, Marinin hallituskaudella.
• Sähköpotkulautojen turvallisuutta parannetaan mm. säätämällä promilleraja.
• Nuorten ajokorttilainsäädäntöä koskevaa lainsäädäntöä korjataan faktojen pohjalta.
• Yhteistyötä liikenneturvallisuuden parantamiseksi tehdään myös koulupoliisien kanssa, jotka kiertävät parhaillaan ympäri Suomea.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne toteaa, että lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden parantaminen on koko yhteiskunnan asia. Liikennekasvatuksen on oltava elinikäistä. Kotien ja koulun välinen yhteistyö on myös liikenneturvallisuuden parantamisessa ja asennekasvatuksessa tärkeässä roolissa. Ajoneuvojen turvallisuusjärjestelmät ja teknologia kehittyvät koko ajan, mutta niillä ei lopulta kuitenkaan kyetä kompensoimaan asenteita ja ajotaitoa kuin osittain.
- Suomi on pitkien etäisyyksien kumipyörämaa, jossa nuorten on päästävä liikkumaan turvallisesti, tarpeen mukaan. Meidän on yhdessä varmistettava, että nuoret lähtevät liikenteeseen nykyistä paremmilla taidoilla ja tiedoilla sekä oikealla asenteella. Tavoitteena on tietenkin, että jokainen nuori palaa liikenteestä kotiin kunnossa, sanoo ministeri Ranne.
Ajokorttilain uudistuksessa, joka tuli voimaan vuoden 2018 alussa, vähennettiin pakollisen ajo-opetuksen määrää ja helpotettiin 17-vuotiaiden mahdollisuutta saada henkilöauton ajokortti poikkeusluvalla. Liikenne- ja viestintäministeriö on seurannut ajokorttilain muutosten vaikutuksia tiiviisti. Näyttää siltä, että muutoksilla on ollut osin negatiivisia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen.
- Ikärajaa ei olla muuttamassa, mutta ikäpoikkeusluvan myöntämisen edellytyksiä tullaan tarkistamaan. Arvioimme myös ajo-opetuksen kokonaisuutta liikenneturvallisuus edellä. On selvää, että niin käytännön ajo-opetuksen kuin teoriaopetuksenkin osalta on muutostarpeita, jotka koskevat kaikenikäisiä autokoululaisia. Etäopetus ja simulaattorit eivät korvaa ammattilaisten antamaa lähiopetusta, toteaa ministeri Ranne.
Nuoret kuljettajat ovat yliedustettuina tieliikenteen onnettomuustilastoissa. Yleisesti ottaen 17-vuotiaat kuljettajat eivät kuitenkaan erotu merkittävästi muista nuorten ikäryhmistä.
ministerin erityisavustaja Jussi Laatikainen, p. 0295 342 111, [email protected]