Suomi hakee EU-tukea paperiteollisuuden irtisanotuille

Suomi hakee EU-tukea paperiteollisuuden irtisanotuille

Suomi hakee Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) tukea paperiteollisuuden lokakuussa aloitettujen irtisanomisilmoitusten takia. Suomi tulee jättämään hakemuksen Euroopan komissiolle alkuvuodesta 2026, kun kokonaiskuva irtisanottujen määrästä on selvillä. Rahoitusta haetaan uudelleentyöllistymistä edistäviin palveluihin. EGR-hankkeen kokonaisbudjetista 60 prosenttia on EU:sta saatavaa rahoitusta ja kansallisesti rahoitettava osuus on 40 prosenttia. Tukikausi on kaksi vuotta.

Suomi hakee Euroopan globalisaatiorahastosta tukea Etelä-Karjalassa sijaitsevien paperitehtai-den irtisanomien työntekijöiden uudelleen työllistymisen nopeuttamiseksi.

"Kuluneen vuoden aikana monissa kodeissa on jouduttu ottamaan vastaan vaikeita uutisia, kun paperiteollisuudessa on useammalla alueella käyty muutosneuvottelut. Irtisanottujen monipuolinen osaaminen on saatava nopeasti Suomen työmarkkinoiden käyttöön. Euroopan globalisaatiorahaston tuen avulla haluamme varmistaa räätälöidyt palvelut myös heille, jotka eivät työllisty heti", sanoo työministeri Matias Marttinen.

"Euroopan globalisaatiorahaston avulla voimme vastata paperiteollisuuden rakennemuutokseen ja varmistaa, että osaaminen ohjautuu uusille kasvualoille, mikä tukee Suomen kilpailukykyä ja elinkeinoelämän uudistumista", toteaa elinkeinoministeri Sakari Puisto.

Irtisanottujen tukitoimien selvittely täydessä vauhdissa

Jäsenmaa voi hakea EGR-tukea joko yhden tai useamman lähialueen toimialakohtaiseen tai yhden yrityksen tai useamman pk-yrityksen henkilöstövähennyksiin silloin, kun vähintään 200 henkilöä irtisanotaan rakennemuutoksesta johtuvista syistä.

Vaikka hakemuksen valmistelu ja hyväksyntä vie aikaa, tukitoimet voidaan aloittaa välittömästi irtisanomisten alkaessa. Tämä varmistaa, että palvelut ovat työntekijöiden käytettävissä mahdollisimman nopeasti ja että uudelleentyöllistymistä edistävät toimet käynnistyvät ilman viivettä. Paperiteollisuudesta irtisanottaville tarjottavat palvelut tullaan käynnistämään työllisyysalueilla välittömästi irtisanomisten alkaessa.

EGR-hankkeen kokonaisbudjetista 60 prosenttia on EU:sta saatavaa rahoitusta ja kansallisesti rahoitettava osuus on 40 prosenttia. Kansallinen rahoitusosuus on kuntien omaa rahoitusta, millä ne hankkivat nykyisiä työvoimapalveluja.

Globalisaatiorahaston avulla Suomi tukee työllisyyttä ja alueiden elinvoimaa

Suomella on pitkä kokemus Euroopan globalisaatiorahaston hyödyntämisestä, ja tulokset ovat olleet erittäin myönteisiä. Rahaston avulla on tuettu laajasti aktiivisia työvoimapoliittisia toimia, kuten koulutusta, valmennusta ja liikkuvuuden edistämistä. Suomi on hyödyntänyt EGR-tukea erityisesti ICT-alan laajoissa irtisanomisissa, mutta myös esimerkiksi STX-telakan irtisanomisten ja Anttilan konkurssin yhteydessä. Hankkeiden kautta suuri osa osallistujista on löytänyt uuden työpaikan tai siirtynyt kokonaan uusille toimialoille, mikä on vahvistanut sekä yksilöiden että alueiden sopeutumista muutoksiin.

EGR-hakemuksen valmistelu tapahtuu uudessa toimintaympäristössä

Vuoden 2025 alusta työllisyysalueet vastaavat EGR-hankkeiden toteutuksesta, seurannasta ja valvonnasta. ELY-keskukset (1.1.2026 alkaen Elinvoimakeskukset) toimivat alueellisen tiedon tuottajina ja hankeyhteistyön osapuolina. Neuvottelut eri toimijoiden kesken ovat edenneet hyvässä hengessä, ja EGR nähdään tärkeänä lisätukena irtisanottujen työllistymisen edistämisessä sekä kuntien palveluiden kehittämisessä.

Lisätiedot:
ministerin erityisavustaja Teresa Salminen, p. 0295 047 318 (kysymykset työministerille)
ministerin erityisavustaja Lotta Laitinen, p. 0295 049 058 (kysymykset elinkeinoministerille)
​​​​​​​teollisuusneuvos Marko Laiho, p. p. 0295 064 215
erityisasiantuntija Johanna Slaney, TEM, p. 0295 047 017 (paikalla 7.1. alkaen)

Sähköpostimme ovat muotoa [email protected]