Suomalaiset ruoka- ja metsäalan innovaatiot kiinnostivat Osakan maailmannäyttelyssä

Suomalaiset ruoka- ja metsäalan innovaatiot kiinnostivat Osakan maailmannäyttelyssä

Maa- ja metsätalousministeriö esitteli 24.-25. syyskuuta 2025 suomalaista biotalousosaamista Osakan maailmannäyttelyssä Pohjoismaiden paviljongissa. Tapahtumien tavoitteena oli vahvistaa Suomen maakuvaa biotalouden edelläkävijänä ja vauhdittaa suomalaisen ruoka- ja metsäalan kansainvälistymistä Japanin markkinoilla.

Kaksipäiväisen Think like a Finn -tapahtumakokonaisuuden alussa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ja Japanin maa- ja metsätalousministeriön varaministeri Kenichi Shojin allekirjoittivat ministeriöiden välisen biotalousalan yhteisymmärryssopimuksen. Sopimus syventää entisestään Suomen ja Japanin välistä yhteistyötä metsäbiotaloudessa ja kestävien ruokajärjestelmien kehittämisessä. Hiljattain Suomi ja Japani ovat vahvistaneet myös strategista kumppanuuttaan. Pohjoismaiden paviljongin seminaareissa kuullut ministereiden, yritysten ja tutkijoiden puheenvuorot, paneelikeskustelut ja esillä olleet innovatiiviset tuotteet kiteyttivät Suomen ja Japanin välisiä biotalousyhteistyön mahdollisuuksia.

Food For Thoughts -teemapäivässä keskusteltiin ruokajärjestelmien kestävyydestä monesta eri näkökulmasta. Lisäksi ohjelmassa tutustuttiin suomalaisiin ratkaisuihin, jotka vahvistavat ruoka-alan kestävyyttä nyt ja tulevaisuudessa. Pääpuheenvuorossaan Harri Kallioinen Valiolta kertoi Food 2.0:sta. Laaja tutkimus- ja innovaatioekosysteemi vahvistaa yritysten ja tutkimuksen välistä ja keskinäistä yhteistyötä.

Päivä jatkui paneelikeskustelulla, jossa keskusteltiin tutkimuksen ja tuotekehityksen roolista ruokajärjestelmän haasteiden ratkaisemisessa sekä löydettiin väyliä keskinäiseen oppimiseen. Paneeliin osallistuivat Valion Kallioinen, Luonnonvarakeskuksen johtaja Anu Kaukovirta, Ritsuko Yoneda Japanin maatalousministeriöstä sekä viljelijä Vikke Schildt MTK:sta.

Iltapäivällä keskityttiin ruokateknologioihin ja esiteltiin suomalaista tutkimusta sekä ruokainnovaatiota kaupallistaneita yrityksiä. Osuuden pääpuheenvuoron piti VTT:n tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund. Lisäksi kuultiin esittelyt mukana olleilta yrityksiltä. Valion ohella mukana olivat Solar Foods, Onego Bio, Enifer ja Happy Plant Protein, joilla kaikilla on oma lähestymistapansa bio- ja kiertotalouden ratkaisuissa.

"Olen oppinut, että ruokajärjestelmien kestävyyshaasteissa meillä on monia samankaltaisuuksia Japanin kanssa, ja että näitä ratkaistaksemme on hyödyllistä jakaa kokemuksia ja ratkaisuja. Näiden osalta päivä oli todella onnistunut", ministeri Essayah kommentoi.

Metsäbiotalouden arvonlisän kasvattaminen ja innovaatiot esillä omassa teemapäivässään

Metsäbiotalouteen keskittynyt Wood for Thoughts -teemapäivä kokosi Pohjoismaiden paviljongin salin täyteen japanilaisia metsäalan ja hallinnon edustajia, yrityksiä sekä tutkijoita. Päivä esitteli sekä suomalaisen metsäalan perinteisiä vahvuuksia että uusia kestäviä innovaatioita.

"Metsillä on tärkeä rooli ratkaistaessa kansallisia ja maailmanlaajuisia haasteita, jotka liittyvät raaka-aineiden toimitusvarmuuteen, ilmastonmuutokseen, luontotyyppien heikkenemiseen ja ihmisten terveyteen. Lisäksi metsät ovat niin Suomessa kuin Japanissa ihmisten hyvinvoinnille tärkeitä virkistysalueita", ministeri Essayah painotti metsien merkitystä avauspuheenvuorossaan.

Ministeri muistutti, että Japani on suomalaisille metsäteollisuuden tuotteille tärkeä vientimarkkina ja japanilaiset yritykset ovat myös investoineet suomalaiseen metsäteollisuuteen. Lisäksi yhteistyö on toimivaa maiden tutkimusinstituutioiden välillä. Suomen kansallinen biotalousstrategia tähyää biotalouden arvonlisän kaksinkertaistamiseen vuoteen 2035 mennessä.

"Toisin sanoen: vähemmästä enemmän", ministeri tiivisti.

Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtaja, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen avasi pääpuheenvuorossaan tarkemmin metsäbiotalouden arvonlisän kasvattamisen mahdollisuuksia.

"Metsäbiotalous tarjoaa kestäviä ja kannattavia ratkaisuja niin paikallisesti kuin globaalistikin. Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kiinteä yhteistyö ja kansainväliset verkostot mahdollistavat sekä osaamisen että ratkaisujen siirron tavalla, jossa huomioidaan paikalliset erityisolosuhteet", Asikainen sanoi.

Arvonlisän kasvattamisesta ja metsäbiotalouden laajoista yhteiskunnallisista hyödyistä jatkettiin paneelikeskustelussa, johon osallistuivat Asikaisen lisäksi metsäneuvos, metsä- ja biotalousyksikön päällikkö Erno Järvinen maa- ja metsätalousministeriöstä, Keitele Group Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kylävainio sekä Ritsuko Yoneda Japanin maatalousministeriöstä.

Toisessa paneelissa syvennyttiin metsäbiotalouden innovaatioihin. Keskustelussa olivat mukana Kioton yliopiston professori Parissa Haghirian, Tokion yliopiston emeritusprofessori Masahiro Inayama, yrittäjä Petro Lahtinen ja Honkarakenteen toimitusjohtaja Marko Saarelainen.

Seminaarivieraat pääsivät tutustumaan suomalaisen biotalouden innovaatioihin myös käytännössä Uusi puu -näyttelyssä. Esillä oli muiden muassa puukomposiitista valmistettu pesuallas sekä fossiilisia tuotteita korvaavia puupohjaisia tekstiilejä, pakkausmateriaaleja ja kosmetiikkaa.

Muualla sivustollamme:

Suomi ja Japani tiivistävät yhteistyötään kestävien biotalousratkaisujen hyödyntämiseksi - ministerit allekirjoittivat sopimuksen

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Elina Ovaskainen, p. 0295 16 2180

Metsäneuvos Tiina Rytilä, p. 0295 16 2261

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)gov.fi