Euroopan komissio ehdottaa päästökaupan uudistamista – teollisuudelle joustoja, markkinoille vakaampia pelisääntöjä

Euroopan komissio ehdottaa päästökaupan uudistamista - teollisuudelle joustoja, markkinoille vakaampia pelisääntöjä

Euroopan komissio antoi 17.7.2026 ehdotuksen päästökauppadirektiivin uudistamisesta. Komissio uudistaa päästökauppaa, jotta se edistää vuoden 2040 ilmastotavoitteen toimeenpanoa ja pitää päästökauppasektorin sääntelyn ennakoitavana.

Kolme nostoa komission ehdotuksesta:

• Ehdotus on erittäin keskeinen osa EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteen toimeenpanoa. Tavoitteena on vähentää nettopäästöjä 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä.
• Komissio pyrkii lisäämään päästökauppasektorin joustavuutta, jotta sen ilmastotavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti ja samalla teollisuuden kilpailukyky vahvistuu. Samalla tavoitellaan puhtaita investointeja.
• Ehdotus sisältää nykyistä enemmän joustoja teollisuudelle ja tasapainoilee geopoliittisten, kilpailukyky- ja ilmastohaasteiden ristipaineessa. Riskinä on, että päästökaupan ohjausvaikutus heikkenee, jos esimerkiksi päästöoikeuksien kokonaismäärää vähennetään nykyistä hitaammin.

Komissio tavoittelee pitkän aikavälin ennakoitavuutta sekä tasaista etenemistä teollisuuden päästövähennyksissä. Lisäksi esillä ovat kansainvälisten ilmastoyksiköiden hyödyntäminen ja hiilidioksidin talteenoton kytkeminen osaksi järjestelmää.

"Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan kulmakivi. Päästökauppa on pidettävä johdonmukaisena, jotta yritykset uskaltavat jatkossakin investoida puhtaisiin ratkaisuihin. Suomalaiset yritykset ovat olleet tässä edelläkävijöitä ja lähes päästöttömän sähköntuotannon maana Suomi hyötyy vahvasta päästökaupasta", ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.

Päästöjen vähennyskerroin alenisi ja kansainväliset ilmastoyksiköt lisäisivät joustoa

Komissio ehdottaa päästökauppasektorin päästövähennyksiin keskeisesti vaikuttavan, päästöoikeuksien kokonaismäärää vähentävän kertoimen alentamista nykyisestä 4,3 % tasosta. Vuotuinen päästövähenemä eli kerroin olisi 3,7 % vuosina 2031-2035 ja 1,7 % vuosina 2036-2040. Yhdessä kansainvälisten ilmastoyksiköiden ja hiilidioksidin talteenoton kanssa pienempi kerroin sallii sektorin tuottaa enemmän päästöjä ja laskee päästöoikeuden hintaa. Alhaisempi hinta voi vähentää halukkuutta investoida puhtaisiin ratkaisuihin.

EU:n ilmastolain mukaan valtaosan päästövähennyksistä tulee toteutua EU:n sisällä. Vuodesta 2036 alkaen EU voi hyödyntää rajatusti korkealaatuisia kansainvälisiä ilmastoyksiköitä enintään viiden prosentin verran vuoden 1990 nettopäästöistä. EU voisi siis ostaa päästövähennyksiä, joita toteutetaan EU:n ulkopuolella, eli käytännössä rahoittaa päästöjä vähentäviä investointeja EU:n ulkopuolella.

Komissio ehdottaa, että kansainvälisiä yksiköitä käytettäisiin enintään 260 miljoonaa tonnia tukemaan päästökauppasektorin osuutta 90 % nettotavoitteen saavuttamisesta. Tavoitteena on lisätä joustoa päästökauppasektorille.

Hiilidioksidin talteenotto mukaan päästökauppaan

Komissio kytkisi hiilidioksidin talteenoton päästökauppaan. Tavoitteena on luoda lisää kysyntää talteenoton ratkaisuille ja samalla tarjota joustoa päästövähennyksiin. Hiilensidontayksiköiden käyttömahdollisuudella on merkitystä erityisesti sektoreille, joilla viimeisten päästöjen vähentäminen on haastavaa. Etenkin biogeenisen hiilidioksidin talteenotto luo suomalaisille toimijoille liiketoimintamahdollisuuksia.

Komissio uudistaa päästökaupan markkinavakausmekanismia, jotta se tasaisi EU:n päästöoikeuden hinnan vaihtelua myös tulevina vuosina. Tavoitteena on varmistaa, että päästöoikeusmarkkina toimii sujuvasti ja ennakoitavasti.

Yhdyskuntajätteen poltto sisällytettäisiin päästökauppaan asteittain vuosina 2031-2034.

Kilpailukykyä ja puhtaita investointeja tuettaisiin

Hiilivuodolle alttiiden teollisuudenalojen kilpailukykyä suhteessa kolmansiin maihin tuettaisiin jakamalla niille enemmän ilmaisia päästöoikeuksia. Ilmaisjaon ehtona olisi, että toiminnanharjoittajat sitoutuvat vähähiilistämään toimintaansa.

Huutokaupattavista päästöoikeuksista saatuja tuloja ehdotetaan ohjattavaksi entistä vahvemmin Euroopan vähähiilistämiseen.

Puhtaisiin teknologioihin investoitaisiin lisää, mikä toteutettaisiin jatkamalla innovaatiorahastoa ja käynnistämällä uusi teollisuuden rahoitusväline (Industrial Decarbonisation Bank, IBD).

Lisäksi komissio ehdottaa, että päästökauppaa laajennettaisiin meri- ja lentoliikenteen osalta. Talvimerenkulku on otettu huomioon ehdotuksessa. Lisätietoa komission ehdotuksesta liikenteen osalta löytyy liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteesta.

Suomi kannattaa vahvaa ja ennakoitavaa päästökauppaa

EU:n päästökauppa on vähentänyt tehokkaasti päästöjä ja puhdistanut energiantuotantoa. Päästökauppa myös vahvistaa EU:n huoltovarmuutta. Kun fossiilisten polttoaineiden kysyntä vähenee, EU on vähemmän riippuvainen tuonnista ja vähemmän altis energiamarkkinoiden ja geopoliittisten kriisien aiheuttamille hinnanvaihteluille.

Vahva päästökauppa tukee myös päästökaupan ulkopuolisten sektorien tavoitteita. Jos päästökaupan ohjausvaikutusta heikennetään, päästöoikeuden alhaisempi hinta voi lykätä investointeja. Tällöin tarvittavat päästövähennykset jäävät muille sektoreille, joilla kansalliset toimet ovat usein kalliimpia ja vaikeampia toteuttaa.

Suomen näkemyksen mukaan kansainvälisten yksiköiden käyttö päästökauppasektorin tavoitteen tukemiseen tulisi rajata mahdollisimman vähäiseksi, jotta päästökaupan ohjausvaikutus pysyisi vahvana ja yksiköitä voitaisiin tarvittaessa käyttää muiden sektorien tavoitteiden tukemiseen.

Suomen päästöt ovat vähentyneet päästökauppasektorilla muuta EU:ta nopeammin, minkä vuoksi korkea päästöoikeuden hinta on suomalaisille yrityksille kilpailuetu. Päästöoikeuden korkea hinta on viime vuosina lisännyt Suomen huutokauppatuloja, jotka olivat vuonna 2025 410 miljoonaa euroa.

Suomi on vaikuttanut aktiivisesti ehdotuksen valmisteluun ja edistänyt muiden samanmielisten maiden kanssa vahvaa ja ennakoitavaa päästökauppaa.

"Suomelle on tärkeää säilyttää päästökauppajärjestelmä keskeisenä välineenä teollisuuden vähähiilistämisen ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Jatkamme työskentelyä sen varmistamiseksi, että päästökauppasektorin panos EU:n 90 % ilmastotavoitteeseen on riittävä ja elinkeinoelämän investointivarmuus sekä kannustimet puhtaalle siirtymälle säilyvät", ministeri Multala sanoo.

Mitä seuraavaksi?

Hallitus muodostaa seuraavaksi komission ehdotukseen kannan ja tiedottaa siitä eduskuntaa U-kirjelmällä lokakuussa. Komission tavoitteena on, että päästökauppadirektiivin uudistamisesta saadaan sopu aikaan alkuvuodesta 2027.

Lisätietoja

Ville Laakso
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 0295 047 181
[email protected]

Karoliina Anttonen
lainsäädäntöneuvos
ympäristöministeriö
p. 0295 250 065
[email protected]

Juhani Tirkkonen
teollisuusneuvos
työ- ja elinkeinoministeriö
p. 0295062140
[email protected]