Opiskelijapuntari kiinnosti lähes 700 opiskelijaa – opiskelijoiden näkemyksiä hyödynnetään yliopiston tekoälytyössä

Nopeasti kehittyvästä tekoälystä on tullut osa opiskelua ja opetusta, mutta sitä koskevat käsitteet, säännöt ja ohjeistukset saattavat jäädä monelle opiskelijalle epäselviksi ja etäisiksi. Opiskelijapuntarissa opiskelijat pääsivät tekemään yliopistolle suosituksia tekoälyn käytöstä yliopisto-opinnoissa. Tutkimuksen toteuttivat Turun yliopiston valtio-opin tutkijat osana Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoittamaa ADDI-tutkimushanketta.

Opiskelijapuntari käynnistyi helmikuussa 2026 osallistujarekrytoinnilla. Tutkijat lähettivät kutsun kaikille Turun yliopiston perustutkinto-opiskelijoille, joista vapaaehtoiseksi ilmoittautui yhteensä 680 opiskelijaa.

- Vapaaehtoisten joukko oli kokonaisuutena varsin monimuotoinen, vaikka teknillinen, matemaattis-luonnontieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta olivat hieman yliedustettuina ja kasvatustieteellinen tiedekunta sekä kauppakorkeakoulu aliedustettuina, valtio-opin professori ja hankkeen vastuullinen tutkija Maija Setälä kertoo.

Ilmoittautuneista tutkimukseen valittiin kiintiöimällä 591 opiskelijaa painottaen eri tiedekuntien tasaista edustusta. Heistä 470 osallistui lopulta keskusteluun.

Suositukset kiteyttävät monipuolisia näkemyksiä yli tiedekuntarajojen

Tutkimukseen osallistuminen tarkoitti opiskelijoille osallistumista kahden tunnin pienryhmäkeskusteluun Zoomissa sekä kyselylomakkeisiin vastaamista. Pienryhmäkeskustelussa tehtävänä oli laatia yliopistolle kolme suositusta tekoälyn käytöstä opinnoissa.

- Tekoäly on jo muuttanut tapaamme oppia ja käsitellä tietoa perustavanlaatuisesti, halusimme tai emme. Opiskelijapuntariin osallistuminen oli hieno mahdollisuus edistää vastuullisen ja samalla eteenpäinkatsovan tekoälyn käytön ohjeistusta, Opiskelijapuntariin osallistunut kansainvälisen liiketalouden opiskelija Atte Leskinen toteaa.

Opiskelijat keskustelivat aiheesta ohjatusti pienryhmissä niin sanotun puntaroivan demokratian periaatteiden mukaisesti. Puntaroivassa keskustelussa osallistujat pääsevät tasavertaisesti kertomaan ja perustelemaan omat mielipiteensä, kuulemaan muiden mielipiteitä ja tekemään päätöksiä keskustelunsa pohjalta. He saavat aiheesta myös tietoa keskustelun tueksi.

Huhtikuun alkupuolella toteutettuja pienryhmäkeskusteluja oli yhteensä 86, ja kussakin oli mukana opiskelijoita useista eri tiedekunnista. Keskusteluja käytiin sekä suomeksi että englanniksi. Keskustelun sujuvuudesta ja tasapuolisuudesta huolehtivat tehtävään koulutetut fasilitaattorit.

Keskusteluiden tukena käytettiin osassa ryhmiä Opiskelijapuntaria varten luotuja tekoälyagentteja sekä kuultiin yliopiston tekoälyasiantuntijoita eri tiedekunnista, digipalveluista, koulutuksen toimialalta ja kirjastosta.

- Keskustelu oli avartava ja lukuisia mielipiteitä yhteentuova kokemus. Mukana oli "tekoälynatiiveja" uusia opiskelijoita ja jo työelämään edenneitä opiskelijoita yli tiedekuntarajojen. Vaikka kukin lähestyi asiaa omalta kulmaltaan, päädyimme fasilitoinnin ja tekoälytyökalun tukemana johtopäätöksiin, joiden takana koko ryhmä pystyi seisomaan, Leskinen summaa.

Suosituksia hyödynnetään tekoälytyössä ja demokratiatutkimuksessa

Opiskelijapuntarin keskustelut tuottivat opiskelijoiden näkemyksiä tekoälyn hyväksyttävistä käyttötavoista, oppimisesta ja opiskelijoiden erilaisista lähtökohdista tekoälyn käytössä. Suosituksissa opiskelijat nostivat esiin kriittisiä ja eettisiä näkökulmia sekä tekoälyn mahdollisuuksia oppimisen tukena.

Tutkijat kokoavat keskustelujen tuotokset raporttiin, joka toimitetaan toukokuussa yliopiston johdolle tekoälyä koskevien linjausten valmistelun tueksi. Raporttia tullaan lisäksi käsittelemään yliopiston tekoälylinjausten kehittämisestä vastaavassa UTU AI -työryhmässä. Tuloksista viestitään myös yliopistoyhteisölle raportin valmistuttua.

- Panostamme yliopistona vahvasti tekoälykehitykseen. Kuulemalla myös opiskelijoiden näkemyksiä ja hyödyntämällä omien tekoälyasiantuntijoidemme osaamista voimme kehittää toimintaamme ja vahvistaa yliopiston asemaa tekoälyn edelläkävijänä korkeakoulukentällä, Turun yliopiston vararehtori Tapio Salakoski toteaa.

Tuloksia tullaan lisäksi hyödyntämään eurooppalaisessa demokratiatutkimuksessa. Tieteellisissä julkaisussa ADDI-hankkeen tutkijat pureutuvat pienryhmäkeskustelu- ja kyselyaineiston pohjautuen muun muassa siihen, miten prosessi vaikutti osallistujien oppimiseen, kriittiseen ajatteluun sekä keskustelun ja suositusten laatuun.