Suomi kannattaa venäläisen öljyn ja kaasun täyskieltoa EU:ssa

Suomi kannattaa venäläisen öljyn ja kaasun täyskieltoa EU:ssa

Valtioneuvosto toimitti 28.8. eduskunnalle U-kirjelmän EU:n asetusehdotuksesta, jonka mukaan Venäjältä peräisin olevan tai sen kautta tuotavan maakaasun ja nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonti unionin markkinoille lopetettaisiin vaiheittain 1.1.2026 alkaen. Suomeen venäläistä maakaasua tai LNG:tä ei enää tule.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella luodaan oikeudellinen kehys, jonka avulla voidaan tehokkaasti poistaa unionin altistuminen Venäjän federaatiosta peräisin olevan maakaasun ja nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnista johtuville merkittäville kauppa- ja turvallisuusriskeille.

Asetukseen sisältyy oikeudellisesti sitova kielto Venäjän federaatiosta peräisin olevan tai sieltä suoraan tai välillisesti vietävän kaasumaisen maakaasun tuonnille Euroopan unioniin 1.1.2026 alkaen. Tuontikielto koskee sekä putkikaasua että LNG:tä, ja siihen sovelletaan siirtymävaiheen säännöksiä olemassa olevien sopimusten osalta.

Työ- ja elinkeinoministeriö oli aloittanut kansallisen venäläisen kaasun tuontikieltoa koskevan lain valmistelun heinäkuussa 2024 voimaan tulleen EU:n kaasunsisämarkkinapaketin kaasuasetuksen pohjalta, joka mahdollistaa määräaikaisen tuontikiellon laatimisen jäsenvaltioissa. Asiaa koskeva luonnos hallituksen esitykseksi on ollut jo lausunnoilla. Valtioneuvosto arvioi nyt EU:n asetusehdotuksen vuoksi tämän kansallisen sääntelyn tarvetta uudelleen.

Valtioneuvosto pitää EU:n asetusehdotusta perusteltuna ja kannattaa sitä, että EU-tasoisesti säädetään unionin yhteisille maakaasumarkkinoille pelisäännöt venäläisen kaasun ja LNG:n tuonnista. Se pitää ehdotettuja toimia tarpeellisena askeleena kohti täydellistä irtautumista venäläisestä fossiilisesta energiasta EU:n päämiesten vuonna 2022 linjatun tavoitteen mukaisesti vuoden 2027 loppuun mennessä.

Valtioneuvosto pitää perusteltuna Venäjältä tai sen kautta tuotavan kaasun ja LNG:n tuontikieltoa sekä venäläisen kaasun kauttakulkua koskevien terminaalipalvelujen kieltämistä. Se pitää kuitenkin perusteltuna sisällyttää joustoa asetuksen määräyksiin kaasun toimitusvarmuustilanteen niin vaatiessa ja komission harkintaan perustuen.

Valtioneuvosto kannattaa myös läpinäkyvyyden, monitoroinnin ja jäljitettävyyden edistämistä LNG:n osalta. On hyvä, että maakaasun tuojat edellytetään ilmoittamaan kaasun alkuperästä tulliviranomaisille ja tätä kautta saadaan käyttöön toimiva kehys tuotavan kaasun alkuperän ja vientipaikan määrittämiseen.

Komission vaikutustenarvioinnin mukaan venäläisen kaasun käyttö on merkittävästi vähentynyt EU:ssa, mutta se voi edelleen aiheuttaa merkittäviä riskejä unionin taloudelliselle turvallisuudelle ja erityisesti energian toimitusvarmuudelle, millä on haitallisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia.

Tuontikiellon vaikutukset kaasun ja LNG:n hintaan komissio arvioi vähäisiksi. Koska LNG on globaaleilla markkinoilla myytävä tuote, ei EU:n siirtyminen pois venäläisestä LNG:stä vaikuttaisi globaalisti hintoihin. Komissio myös arvioi, että tulevina vuosina tulee runsaasti lisää sekä LNG:n tuotantoa, lisää EU:n omaa kaasuntuotantoa ja EU:n kaasunkulutus jatkaa vähenemistään.

U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan.

Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Maria Kekki, TEM, p. 0295 047 108
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, p. 050 431 6518