Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen puoluekokouksessa 5.6.2025

Keskustan puoluekokous 5.-7.6.2026 Tampereella

Hyvät keskustalaiset, aatesisaret ja veljet!

Suomalainen kesä on ihmeellinen asia.

Pitkän talven jälkeen valo ottaa vallan. Järvet lämpenevät, koivut vihertyvät ja torit täyttyvät ihmisistä. Mökkiteillä näkyy jälleen liikettä, grillit kuumenevat ja kahvipöydissä puhutaan elämästä, arjesta - ja joskus vähän politiikastakin.

Kesä on myös kohtaamisten aikaa. Aikaa, jolloin ihmiset lähtevät kodeistaan, tapaavat toisiaan ja vaihtavat ajatuksia kasvotusten.

On hienoa nähdä tänään täällä Tampereella näin paljon keskustalaisia kaikkialta Suomesta.

Tänä viikonloppuna Tampere on suomalaisen demokratian kesäpääkaupunki. Täällä kohtaavat ihmiset eri puolilta maata, erilaisista elämäntilanteista ja erilaisista taustoista. Yhdistämässä voimiaan yhden yhteisen tavoitteen puolesta: paremman Suomen rakentamiseksi.

Siispä, olette lämpimästi tervetulleita Keskustan 120-vuotisjuhlapuoluekokoukseen tänne Tampereelle. Tampereen kadut täyttää tänä viikonloppuna yli 2500 keskustalaista.

On hienoa nähdä tämä sali täynnä ihmisiä kaikkialta Suomesta. Täällä ovat mukana kaupungit ja kylät, pohjoinen ja etelä, länsi ja itä. Täällä on mukana koko se kansanliike, joka on kulkenut Suomen rinnalla jo 120 vuoden ajan.

120 vuotta sitten joukko isänmaataan rakastavia suomalaisia näki, että maamme tarvitsee liikkeen, joka puolustaa itsenäistä talonpoikaisluokkaa ja parantaa pienviljelijöiden asemaa. Olemassa olevat puolueet eivät vastanneet tuolloin laajan maaseutuväestön tarpeisiin.

Puolue perustettiin ajamaan maaseudun väestön etuja, vahvistamaan talonpoikaisväestön poliittista vaikutusvaltaa sekä rakentamaan demokraattista, kansallista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista Suomea.

Santeri Alkio antoi liikkeellemme suunnan. Alkio muistutti, että yhteiskunnan todellinen vahvuus ei synny omaisuudesta vaan ihmisyydestä. Siitä, miten kohtelemme toinen toistamme ja kannamme vastuuta toisistamme.

Hän uskoi sivistykseen, vastuuseen ja siihen, että yhteiskunnan vahvuus mitataan sillä, miten se kohtelee heikoimpiaan.

Kyösti Kallio puolestaan opetti, että kansakuntaa rakennetaan sovinnolla, ei vastakkainasettelulla. Että vaikeinakin aikoina on etsittävä sitä, mikä yhdistää suomalaisia.

Näiden periaatteiden varaan on rakennettu Suomen menestystä vuosikymmenestä toiseen.
Alkion ja Kallion aikaan Suomi oli köyhä ja jakautunut. Silti he uskoivat, että tätä maata voidaan rakentaa oikeudenmukaisemmaksi pala palalta.

Samaa uskoa tarvitaan nytkin.

Maalaisliitosta kasvoi Keskusta. Maaseudun puolustajasta koko Suomen puolue. Puolue, joka on ollut rakentamassa suomalaista koulutusta, hyvinvointia, alueellista tasa-arvoa, yrittäjyyttä, turvallisuutta ja demokratiaa. Ja rakentaa muuten myös seuraavat 120 vuotta.

Suomi on muuttunut. Maailma on muuttunut. Mutta tehtävämme ei ole muuttunut.

Yhä tänään Keskustan tehtävä on pitää huolta siitä, ettei Suomi jakaudu voittajiin ja häviäjiin. Että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus rakentaa hyvää elämää riippumatta siitä, missä hän asuu, millaisesta perheestä hän tulee tai kuinka paljon hänellä on varallisuutta.

Hyvät ystävät,

Tämän puoluekokouksen tärkeimpiä tehtäviä on hyväksyä Keskustalle uusi periaateohjelma.

Periaateohjelma on myös vastaus kysymykseen: miksi Keskusta on olemassa?

Uudessa periaateohjelmassa puhumme ihmisarvosta, sivistyksestä, luottamuksesta ja yhteisöllisyydestä. Puhumme kohtuullisuudesta aikana, jolloin moni hakee ratkaisuja ääripäistä. Puhumme siitä, että jokainen ihminen on yhtä arvokas ja että ketään ei jätetä. Tämä on periaatteemme, aatteemme ja linjamme.

Periaateohjelma muistuttaa myös, että Keskusta on perheiden puolue. Että lasten oikeus hyvään arkeen sekä kestävään tulevaisuuteen kuuluu politiikan tärkeimpiin tehtäviin.

Ehkä kaikkein tärkein kysymys onkin tämä:

Millaisen Suomen me jätämme tämän päivän lapsille? Millaisen Suomen me jätämme niille nuorille, jotka ovat vasta rakentamassa omaa elämäänsä?

Hyvät ystävät,

Keskusta jätti aikaisemmin tällä viikolla eduskunnassa välikysymyksen nuorisotyöttömyydestä ja nuorten tulevaisuudenuskon heikkenemisestä

Eikä syyttä.

Tällä hetkellä noin 76 000 alle 30-vuotiasta nuorta on vailla työtä.

Ja joka viides alle 25-vuotias on työttömänä.

Yhä useampi nuori kertoo epäilevänsä, löytyykö opiskelujen jälkeen työpaikkaa. Yhä useampi opiskelija joutuu odottamaan harjoittelupaikkaa kuukausikaupalla. Yhä useampi nuori miettii, voiko omalla kotiseudulla rakentaa tulevaisuutta.

Samalla tutkimukset kertovat nuorten tulevaisuudenuskon heikentyneen hälyttävällä tavalla.

Tämä ei ole vain taloudellinen ongelma. Tämä on viimeinenkin torkku herätyskellossa.

Se on ääni, jonka pitäisi herättää lopulta koko talo.

Ja siihen ääneen olisi viimeinkin kaikkien herättävä.

Jos nuori menettää uskonsa tulevaisuuteen, yhteiskunta menettää osan omasta tulevaisuudestaan.

Hallitus näyttää kokoomuslaisen pääministerin johdolla kaasuttelevan karkuun, kun töitä tämänkin suhteen olisi vielä tehtävänä.

Hyvät ystävät,

Viime viikonloppuna vietettiin koulujen päättäjäisiä sekä juhlittiin uusia ylioppilaita ja ammattikouluista valmistuneita. Upeita nuoria, jotka ovat uuden edessä.

Viikonloppuna juhlittiin myös Suomen mahtavaa jääkiekon MM-kultaa. Voittomaalin teki nuori Konsta Helenius. Upea nuori mies, joka on uuden edessä.

Unohtumattomia hetkiä. Voittomaali ja kansanjuhlat. Toivottavasti kansakuntamme itseluottamus sai siitä ripauksen lisää.

Mutta ei Konstakaan ihan kaikkeen pysty. Viime viikonloppuna valmistuneista nuorista monen tulevaisuus on epävarma ja epätietoinen, mihin elämä vie seuraavaksi.

Me haluamme palauttaa nuorten uskon tulevaan.

Ja sanon suoraan. Hallituksen ei kannata paljoa henkseleitään paukutella lupaamallaan 500 kesätyöpaikalla. Myöskään nuorten työllistymissetelin menekki ei ole ollut kaksista. Tämä on ollut aivan liian vaatimatonta puuhastelua. Näillä ei nuorisotyöttömyys ratkea.

Me haluamme nuorille aidon väylän työelämään. Lisää kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. Kannusteita yrityksille palkata nuoria. Ratkaisuja, jotka vahvistavat työn, opiskelun ja yrittämisen mahdollisuuksia koko Suomessa.

Keskusta haluaa toteuttaa nuorten takuutyön. Mielestämme jokaisella vastavalmistuneella pitää olla mahdollisuus ensimmäiseen työpaikkaan. Päästä kiinni työelämään. Ensimmäinen työpaikka luo turvaa ja uskoa itseen sekä omaan tekemiseen. Rahoittaisimme uudistuksen sillä, että työttömyyden hoitoon nyt käytettyjä rahoja kohdistettaisiin työllistymisen tukemiseen. Kun nuori on valmis tekemään työtä, me emme jätä häntä odottamaan oven taakse.

Eli rahalla, joka nyt käytetään työttömyyteen, rahoitettaisiin työtä.

Samaan aikaan asiantuntijoiden arvioiden mukaan jopa 30 000 uutta lasta on vajonnut lapsiperheköyhyyteen hallituksen toimien seurauksena.

Lasten ja perheiden palveluista on leikattu samalla, kun monen perheen arki on käynyt entistä vaikeammaksi.

Kun vanhemmat kantavat jatkuvaa huolta toimeentulosta, huoli siirtyy myös lapsille.

Kun nuori ei löydä kesätyötä, harjoittelupaikkaa tai ensimmäistä työpaikkaa, epävarmuus kasvaa.

Kun vaikeiden päätösten seuraukset näyttävät kasaantuvan vain harvoille, luottamus yhteiskuntaan alkaa murentua.

Tämä ei ole se suunta, johon Suomen pitäisi kulkea.

Hyvät kuulijat,

Pääministeri Petteri Orpo lupasi vaalien jälkeen, ettei keneltäkään vaadita mahdottomuuksia.

Se oli hyvä lupaus.

Mutta kysyn tänään:

Eikö mahdottomuuksia vaadita niiltä 30 000 lapselta, joiden on arvioitu pudonneen lapsiperheköyhyyteen hallituksen päätösten seurauksena?

Eikö mahdottomuuksia vaadita niiltä vanhemmilta, jotka yrittävät saada rahat riittämään ruokaan, vaatteisiin ja lasten harrastuksiin?

Eikö mahdottomuuksia vaadita niiltä noin 80 000 nuorelta, jotka ovat vailla työtä ja yrittävät rakentaa tulevaisuuttaan epävarmuuden keskellä?

Siksi kysyn, pääministeri Orpo oletteko yhä samaa mieltä, ettei keneltäkään vaadita mahdottomuuksia? Sillä tällä hetkellä liian moni lapsi, nuori ja perhe joutuu kantamaan suuremman taakan kuin olisi kohtuullista pyytää.

Hyvät kuulijat,

Politiikassa puhutaan paljon välttämättömistä päätöksistä. Leikkauksista, veromuutoksista, uudistuksista ja sopeutuksesta.

Mutta liian harvoin kysytään ennen päätöstä yhtä yksinkertaista asiaa: onko tämä kohtuullista?

Siksi Keskusta esittää Suomeen kohtuullisuustestiä kaikkeen merkittävään päätöksentekoon.

Ennen isoja leikkauksia, veronkorotuksia tai palvelu-uudistuksia pitäisi arvioida, mitä päätös tarkoittaa tavallisen ihmisen arjessa. Miten se vaikuttaa lapsiperheeseen, pienituloiseen, yrittäjään, eläkeläiseen tai nuoreen?

Julkista taloutta on hoidettava vastuullisesti. Mutta vastuullisuus ei saa tarkoittaa kylmyyttä.

Kohtuullisuustesti ei estä vaikeita päätöksiä. Se pakottaa tekemään ne oikeudenmukaisemmin.

Tämä on keskustalainen tapa yhdistää talousvastuu ja inhimillisyys. Päätöksiä ei tehtäisi vain numeroiden kautta, vaan ihmisten arki edellä.

Onko esimerkiksi ollut kohtuullista, että lapsiperheiltä leikattiin muita työttömiä enemmän poistamalla lapsikorotus? Ei ole.

Onko kohtuullista, että työttömien kannusteita pienimuotoisen työn tekemiseen heikennettiin suojaosan poistolla, kun samalla veronalennus kohdistettiin suurituloisimmille? Ei ole.

Onko kohtuullista, että olutveroa laskettiin, mutta liikunnan ja lukemisen veroa nostettiin? Ei ole.

Onko kohtuullista, että säästöpäätökset ovat kasautuneet voimakkaasti yksille ja samoille ihmisille, muun muassa lapsiperheköyhyyttä voimakkaasti lisäten? Ei ole.

Onko kohtuullista, että tässä julkisen talouden tilanteessa kiihdytetään velkaantumista pääosin vanhoja suuryrityksiä palvelevalla veronalennuksella? Ei ole.

Onko kohtuullista, että syömme näin voimakkaasti tulevilta sukupolvilta nyt velaksi eläen? Ei ole.

Suomalaiset ymmärtävät, että sopeuttaa täytyy. Mutta mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan, kuten Olaus Petri kirjoitti tuomarin ohjeissa jo 1500-luvulla.

Siksi politiikkaan pitää palauttaa kohtuullisuuden arvioiminen.

Hyvät ystävät,

Vauhdin huumassa kokoomukselta tuntuu unohtuvan kohtuullisuus. Politiikassa ei ole kyse rallikisoista vaan ihmisten hyvinvoinnista.

Kyse ei ole enää vain yksittäisistä leikkauksista tai yksittäisistä virheistä.

Kyse on arvovalinnoista.

Suomessa on pitkään ymmärretty yksi asia. Vahva yhteiskunta ei synny jättämällä ihmisiä yksin. Se syntyy siitä, että perheitä tuetaan, lapsista pidetään huolta ja apua saa silloin, kun sitä tarvitsee.

Se on ollut osa suomalaista menestystarinaa vuosikymmenten ajan.

Mutta nyt tätä perustaa murennetaan pala palalta.

Nyt kokoomus näyttää olevan valmis romuttamaan suomalaisen perheneuvolajärjestelmän. Järjestelmän, jonka tarkoituksena on ollut auttaa perheitä ajoissa ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi. Järjestelmän, josta voidaan olla perustellusti ylpeitä.

Samalla kokoomus tavoittelee kotihoidon tuen lakkauttamista. Tukea, joka on antanut perheille mahdollisuuden valita omiin elämäntilanteisiinsa sopivan tavan järjestää lasten hoito.

Kokoomuksen tavoiteohjelmasta löytyy paljon kauniita sanoja perheiden merkityksestä, välittämisestä ja yhteisöllisyydestä.

Mutta politiikkaa ei arvioida puheiden perusteella. Politiikkaa arvioidaan tekojen perusteella.

Ja tekojen perusteella kuva näyttää aivan toisenlaiselta.

Suomen kivijalkaa murennetaan nyt sellaisella vauhdilla, että heikompia hirvittää. Ja aivan syystä.

Minä kysyn: onko tämä todella se Suomi, jonka haluamme jättää lapsillemme?
Niin kysyy myös moni kokoomusta aiemmin äänestänyt sivistysporvari. Toivotan teidät tervetulleeksi tutustumaan keskustan työn, turvallisuuden ja tulevaisuudenuskon linjaan.

Hyvät ystävät,

Periaateohjelmamme voi oikeastaan tiivistää yhteen lauseeseen.

Kohtuullinen Suomi on kestävä Suomi.

Keskustassa olemme ymmärtäneet tämän jo 120 vuoden ajan.

Keskustan vaihtoehto lähtee 120 vuoden mittaisesta ajatuksesta.

Ja ajatuksellemme on aivan varmasti tarvetta ja käyttöä myös 2030-luvulla:

Keskusta on koko Suomen, kestävyyden, kohtuullisuuden ja sovittelevuuden puolue. Se korostaa tasa-arvoa, ihmisarvoa ja edellyttää ihmisten oikeudenmukaista kohtelua. Keskusta korostaa sivistystä, työtä ja yrittämistä ja luonnon kestävää käyttöä. Keskusta on perhemyönteinen puolue, jolla on sydäntä myös yhteiskunnan heikompiosaisille.

Keskusta pitää Suomen turvassa ja huolehtii omavaraisuudesta, huoltovarmuudesta ja yhteiskuntarauhasta.

Hyvät ystävät,

Edessä on tärkeä viikonloppu.

Me keskustelemme, päätämme ja linjaamme Keskustan tulevaisuutta. Valitsemme puolueelle johdon, hyväksymme uuden periaateohjelman sekä Uusi Suunta Suomelle -tulevaisuusvision ja käymme keskustelua siitä, millaisen Suomen haluamme jättää seuraaville sukupolville.

Mutta puoluekokous on paljon muutakin kuin kokoustamista.

Puoluekokous on kohtaamisia.

Vanhojen ystävien tapaamista.

Uusien ystävyyksien syntymistä.

Ajatusten vaihtoa, erimielisyyksiäkin, mutta ennen kaikkea yhteistä tahtoa rakentaa parempaa Suomea.

Tänä viikonloppuna Tampereella näkyy 120 vuoden mittainen keskustalainen tarina.

Tarina ihmisistä, jotka ovat eri sukupolvina kantaneet vastuuta kotiseudustaan, lähimmäisistään ja isänmaastaan.

Ja samalla täällä kirjoitetaan jo tarinan seuraavia lukuja.

Hyvät aatesisaret ja aateveljet,

käydään keskustelut avoimin mielin.

Kuunnellaan toisiamme.

Ja muistetaan, että vaikka voimme olla yksityiskohdista eri mieltä, meitä yhdistää paljon enemmän kuin erottaa.

Toivotan teille kaikille antoisaa, onnistunutta ja innostavaa puoluekokousviikonloppua täällä Tampereella.

Lämpimästi tervetuloa Keskustan 120-vuotisjuhlapuoluekokoukseen.

Tästä alkaa huominen.