Hallitus antoi eduskunnalle esityksen vuoden 2026 kolmanneksi lisätalousarvioksi

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen vuoden 2026 kolmanneksi lisätalousarvioksi

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen vuoden 2026 kolmanneksi lisätalousarvioksi 8. lokakuuta. Lisätalousarviossa ehdotetaan panostuksia muun muassa afrikkalaisen sikaruton torjuntaan. Lisäksi tuloarvioita ehdotetaan korotettavaksi.

Vuoden 2026 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä määrärahatarve kasvaa 139 miljoonaa euroa. Varsinaisten tulojen lisäys on 585 miljoonaa euroa. Nämä yhdessä vähentävät valtion nettolainanoton tarvetta 446 miljoonalla eurolla.

Kun huomioidaan tulojen ja määrärahojen muutosten lisäksi velanhallinnan erät, valtion nimellisarvoiseksi nettolainanotoksi vuonna 2026 arvioidaan noin 13,6 miljardia euroa. Arviossa ei ole huomioitu Valtion asuntorahaston lakkauttamisesta aiheutuvaa kertaluonteista tuloutusta (noin 2,3 miljardia euroa), jolla ei ole vaikutusta velanottoon.

Tuloarvioissa on huomioitu valtiovarainministeriön syyskuun ennuste ja uusimmat kertymätiedot

Tuloarvioita ehdotetaan korotettavaksi 585 miljoonalla eurolla.

Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 1058 miljoonalla eurolla. Uusi arvio perustuu syyskuussa julkaistuun valtiovarainministeriön kokonaistaloudelliseen ennusteeseen ja tuoreimpiin kertymätietoihin. Verotuloja ehdotetaan korotettavaksi ansio- ja pääomatuloverossa (316 miljoonaa euroa), yhteisöverossa (221 miljoonaa euroa), perintö- ja lahjaverossa (330 miljoonaa euroa), arvonlisäverossa (294 miljoonaa euroa) sekä apteekkiverossa (6 miljoonaa euroa).

Verotuloja ehdotetaan alennettavaksi valmisteveroissa (-108 miljoonaa euroa) ja korkotulojen lähdeverossa (-21 miljoonaa euroa).

Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi yhteensä 438 miljoonalla eurolla. Osinkotuloja, pääomanpalautuksia ja osakkeiden myyntituloja ehdotetaan alennettavaksi 911 miljoonalla eurolla. Vähennys aiheutuu hallituksen investointiohjelman rahoitukseen liittyvistä ajoitusmuutoksista.

Afrikkalaisen sikaruton torjuntaan lisärahoitusta

Ruokavirastolle, Suomen riistakeskukselle sekä eläinlääkintähuollon ja eläintautitorjunnan menoihin ehdotetaan yhteensä 3,4 miljoonaa euroa afrikkalaisen sikaruton torjuntaan.

Ehdotetut lisäykset kohdistuvat tautitorjunnasta aiheutuviin henkilöstömenoihin, metsästäjien ja riistanhoitoyhdistysten neuvonnasta, koulutuksesta ja pyyntivälineiden hankinnasta aiheutuviin menoihin sekä muun muassa maastoetsinnöistä ja metsästyksestä sekä kuolleiden villisikojen etsinnän ja eläintautivaarasta varoittamisen välineistöstä aiheutuviin menoihin.

Tekoälyn gigatehtaan kapasiteetille hankintavaltuus

EU-lähtöisen AI-gigatehdas-hankkeen edellyttämän kapasiteetin hankintaan ehdotetaan 80 miljoonan euron valtuutta. Tavoitteena on, että Suomeen tulisi yksi keskitason kapasiteetin tekoälyn gigatehdas, jonka rakentamisesta ja ylläpidosta vastaisi tarjouskilpailulla haettu yrityskonsortio.

Ukraina ja puolustus

Suomelta Ukrainaan toimitetun puolustusmateriaalin korvaaviin hankintoihin käytettävään UKR 2023 -valtuuteen ehdotetaan 3 miljoonan euron korotusta. Kotimaiselta teollisuudelta Ukrainan tarpeisiin tehtäviin hankintoihin liittyvää tilausvaltuutta (UKR 2024) ehdotetaan alennettavan noin 11,6 miljoonaa euroa siirtämällä vastaava määräraha momentille 27.01.66 (Jäsenmaksut ja rahoitusosuudet) Euroopan rauhanrahastolle maksettavien palautusten takia.

Laivue 2020 -hankintavaltuutta ehdotetaan korotettavan 152,2 miljoonaa euroa kattamaan sopimusmuutoksista aiheutuvia kustannuksia, jotka ajoittuvat vuosille 2027-2029. Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2026 -valtuuden (PVKEH 2026) kokonaismäärään ehdotetaan 62 miljoonan euron lisäystä. Suunniteltu käyttö ajoittuu vuosille 2028-2029. Laivue 2020- ja PVKEH 2026 -valtuuksien korottaminen rahoitetaan keväällä 2026 hyväksytyn julkisen talouden suunnitelman yhteydessä osoitetuilla määrärahoilla.

Muita muutoksia

Viljelijöille, jotka kärsivät Lähi-idän kriisistä johtuvista taloudelliseen elinkelpoisuuteen vaikuttavista erityisistä ongelmista, ehdotetaan 22,7 miljoonan euron kiireellistä rahoitustukea. Summasta 5,1 miljoonaa euroa on EU-rahoitusosuutta.

Turun raitiotien jatkosuunnitteluun ja joukkoliikennekäytävän peruskorjaukseen ehdotetaan 10 milj. euron valtuutta valtion ja Turun kaupungin välisen MAL-sopimuksen mukaisesti.

Valtion ehdotetaan osallistuvan Vanhan Ylioppilastalon kulttuuriperinnön ja kulttuurikäytön turvaamiseksi perustettavan säätiön peruspääoman muodostamiseen enintään 3 miljoonalla eurolla.

Vaasan yliopiston tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä tutkimusinfrastruktuurin vahvistamiseen ehdotetaan 2,7 miljoonaa euroa.

Sosiaalityön tutkimukseen kohdentuvaan Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuteen ehdotetaan noin 3,9 miljoonan euron korotusta. Korotus toteutetaan siirtona sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta.

Tarkennuksia määrärahojen tarvearvioihin

Opintotukeen ehdotetaan nettomääräisesti 13 miljoonan euron lisäystä. Korotus johtuu opintorahan ja koulumatkatuen saajamäärien kasvusta. Opintolainojen valtiontakausten takausvastuusuoritusmenoihin ehdotetaan 21,2 miljoonan euron vähennystä.

Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain mukaiseen tukeen ehdotetaan 9 miljoonan euron lisäystä. Määrärahan tarvearvion tarkentuminen johtuu aluskannan muutoksista, suurempien alusten isommista miehistöistä ja miehistökustannusten noususta.

Uusiutuvan energian tuotantotuen määrärahaa ehdotetaan alennettavaksi 11,5 miljoonalla eurolla muuttuneen tarvearvion takia.

Kotoutumisen edistämiseen liittyviin korvauksiin ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäystä. Lisäystarve aiheutuu tilapäistä suojelua saavien arvioitua suuremmasta määrästä sekä hyvinvointialueille myönnettävien erityiskustannusten kasvusta.

Asumistuen menoihin ehdotetaan 50 miljoonan euron vähennystä tuen saajamäärien muutoksen takia.

Työttömyysetuuksien ansioturvan valtionosuuteen ehdotetaan 37 miljoonan euron vähennystä etuuden saajamäärien alentumisen takia. Työttömyysetuuksien perusturvan valtionosuuteen ehdotetaan 100 miljoonan euron vähennystä. Muutos johtuu muun muassa kuntien rahoitusvastuun kasvusta työttömyyden pitkittyessä.

Valtionvelan korkomenoihin ehdotetaan 301 miljoonan euron lisäystä. Korkomenoarviota on tarkistettu toteutuneiden korkomenojen, toteutuneen lainanoton sekä korkotasokehityksen mukaisesti.

Lisätiedot:

pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Matias Pajula, p. 0295 161 731
valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren, p. 0295 530 514

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]