Puolustusministeri Antti Häkkäsen puhe Hanakäräjillä

Puolustusministeri Antti Häkkäsen puhe Hanakäräjillä

Min gode vän Pål, hyvä naiset ja herrat,

on hienoa nähdä näin merkittävä joukko Suomen ja Ruotsin johtavia asiantuntijoita täällä Espoossa. Näinä aikoina on tärkeää kokoontua yhteen vahvistamaan turvallisuuttamme ja varautumistamme.

Käsittelen puheessani Itämeren turvallisuusuhkiin varautumista ja puolustusteollisuuden merkitystä valtion turvallisuudelle.

On erittäin hienoa käsitellä yhteistä turvallisuuttamme yhdessä lähimmän liittolaisemme Ruotsin kanssa. On hienoa nähdä sinut Pål täällä Espoossa.

Mieleeni tulevat sanat vuonna 1752 rakennetun Suomenlinnan Kuninkaan portista.

Sinne sotamarsalkka Augustin Ehrensvärd kirjoitutti useita merkityksiä sisältävän lauseen "Eftervard stå här på egen botn och lita icke på främmande hielp". Suomeksi tämä tarkoitaa "jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun".

Minusta tämä lause tarkoittaa, että Ruotsi ja Suomi ovat yhtä.

Me emme ole sanan främmande mukaisia vieraita toisille.

Suhteemme on Naton-jäsenyyden myötä tiiviimpi kuin koskaan sitten vuoden 1809. Ymmärrämme meihin kohdistuvat uhkat samalla tavalla ja pyrimme ratkaisemaan ne yhdessä.

Suomen ja Ruotsin päätökset liittyä sotilasliitto Natoon osoittavat meidän kykenevän nopeaan ja ketterään strategiseen päätöksentekoon. Vastaavaa strategista ketteryyttä esimerkki on vaikea löytää Euroopan historiasta.

Meillä on kuitenkin edessä haastavat ajat. Venäjän varustautuminen ja retoriikka on otettava vakavasti. Siihen on varauduttava nopeasti seuraavien vuosien aikana.

Hyvät kuulijat

Itämeri on Suomelle erityisen tärkeä.

Hyödynnämme Itämerta mm. ulkomaankauppaan, tiedon- ja energian siirtoon, kalastukseen, turismiin ja matkailuun, tuulivoimaan sekä sotilaallisiin tarkoituksiin. Myös Itämeren ilmatila on meille tärkeä.

Euroopan turvallisuusympäristö on Venäjän toiminnan seurauksena muuttunut. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut turvallisuuden tunteeseemme ja Itämeren turvallisuuteen.

Suomi on yhdessä Ruotsin kanssa varautunut erilaisiin Itämeren alueen turvallisuus uhkiin jo pitkään. Lähtökohtana on ollut varautuminen niin sanottuihin kaikkein vaativimpiin tilanteisiin.

Taustalla on vaikuttanut ajatus, että ns. vähäpätöisemmät tai pienemmät tilanteet sekä haasteet on tällöin helpompi ratkaista. Tätä lähestymistapaa kutsutaan joskus Backwards Planning.

Päivittäiset uutiset ovat viime viikkoina täyttyneet hybridivaikuttamiseen viittaavista tapahtumista Itämeren alueella, erityisesti drone-toiminnan aiheuttamista häiriöistä.

Lennätys on vaikuttanut merkittävällä tavalla mm. lentoasemien toimintaan. Toiminnalla on pyritty vaikuttamaan meidän turvallisuuden tunteisiin.

Tässä tilanteessa on tärkeää pitää pääkylmänä ja ns. katse pallossa. On varmaa, että meitä ei horjuteta muutamalla droonilla.

Olemme varautuneet kaikkiin tilanteisiin, ml. drone-lennätystä vaativimpiin uhkiin ja tilanteisiin. Ruotsi on Itämerellä Suomen tärkein liittolainen. Puolustusvoimamme toimivat tiiviissä päivittäisessä yhteistyössä Itämeren alueen tilanteissa.

Kykenemme turvaamaan Itämeren käytön ja maa-alueella olevan kriittisen infrastruktuurin toiminnan kaikissa tilanteissa.

Hyvät naiset ja herrat

Seuraavaksi muutama sana oman puolustusteollisuuden merkityksestä.

Ukraina on kääntänyt valtionsa ns. sotatalouteen, jossa merkittävä osa yhteiskunnan voimavaroista, innovaatioista ja teollisuudesta on valjastettu tukemaan maan puolustustaistelua.

Ukrainasta saadut kokemukset ja opit ovat vahvistaneet omat sotaa edeltävät arviomme oikeiksi.

Puolustusteollisuuden toiminta ulottuu normaalioloista sodan aikaan. On siis tärkeää rakentaa järjestely, jossa puolustusteollisuus on osa varautumistamme. Minusta me olemme Suomessa onnistuneet tässä hyvin - onhan perustana ollut vankka kokonaismaanpuolustuksemme malli.

Elinkelpoinen ja kilpailukykyinen kotimainen puolustusteollisuus mahdollistavat kansallisen maanpuolustuksen ja sotilaallisen huoltovarmuuden ylläpitämisen.

Materiaalipolitiikan kokonaisuudessa kotimaisella puolustusteollisuudella on merkittävä rooli sekä keskeisten asejärjestelmien ylläpidossa että uusien suorituskykyjen kehittämisessä.

Kansallisen turvallisuuden kannalta on tärkeää, että kriittisten teknologioiden alalla Suomessa toimivat yritykset omaavat riittävän teknologisen osaamistason. Suomen oma puolustusteollinen kapasiteetti on rajallinen ja monet keskeiset asejärjestelmät ostetaan ulkomailta.

Suomella täytyy kuitenkin olla tarvittava kansallinen teollinen ja teknologinen osaaminen (kotimainen puolustusteollisuus) kriittisten järjestelmien ylläpitämiseksi ja muokkaamiseksi, jotta niiden itsenäinen käyttö voidaan taata kaikissa olosuhteissa.

Puolustusvoimien kumppaneilla alihankintaketjuineen on merkittävä ja vakiintunut asema puolustusjärjestelmässä. Erityisesti strategisten kumppaneiden rooli on keskeinen.

Kotimainen puolustusteollisuus varmistaa osaltaan, että Suomen puolustusvoimilla on käytössään tarvittava materiaali ja osaaminen sekä normaali- että poikkeusoloissa. Tästä käytetään usein käsitettä sotilaallinen huoltovarmuus.

Puolustusteollisuus toimii osana kansainvälistä puolustusyhteistyötä, erityisesti Naton ja EU:n puitteissa. Tämä vahvistaa Suomen asemaa ja mahdollistaa osaamisen jakamisen sekä yhteisten suorituskykyjen kehittämisen. Samalla tämä lisää ulkomaankauppaa ja maamme menestystä.

Puolustusteollisuus tukee yhteiskunnan laajempaa kriisinsietokykyä myös varautumisessa hybridiuhkiin ja infrastruktuurin suojeluun.
Lopuksi kiteyttäisin, että meillä ei ole syytä huoliin.
Suomi on osana liittokuntaa hyvin varautunut meihin kohdistuviin uhkiin ja tilanteisiin. Viranomaisille on hyvä toimintakyky sekä valmius reagoida näihin tilanteisiin.
Voimme siis nukkua yömme rauhassa.
Jag önskar er alla ett intressant och bra seminarium.

Palaa otsikoihin