Sosiaalihuoltolain vaikutuksia asiakkaille arvioitava tarkemmin

Lainsäädännön arviointineuvosto
Sosiaalihuoltolain vaikutuksia asiakkaille arvioitava tarkemmin

Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon sosiaalihuoltolakia koskevasta esityksestä. Esityksen vaikutuksia sosiaalipalvelujen asiakkaille tulee tarkentaa.

Lakiesityksen tavoitteena on selkeyttää ja uudistaa sosiaalihuoltolakia sekä purkaa päällekkäisiä rakenteita ja tarpeetonta yksityiskohtaista sääntelyä. Esityksellä pyritään myös parantamaan julkisen talouden kestävyyttä. Muutoksia ehdotetaan mm. palvelutarpeen arviointia, omatyöntekijää ja asiakassuunnitelmaa koskevaan sääntelyyn. Lakiesityksessä ehdotetaan korotettavaksi pitkäaikaista ympärivuorokautista palveluasumista ja pitkäaikaista laitoshoitoa koskevia sekä kotona annettavasta palvelusta perittäviä asiakasmaksuja.

Lakiesityksessä on kuvattu yksityiskohtaisesti nykyistä lainsäädäntöä ja erilaisia tarjolla olevia sosiaalihuollon palveluja. Nykytilan kuvauksessa on hyödynnetty asiaa koskevia tilastoja ja kyselytutkimuksia. Lakiesityksen olennaisia vaikutuksia on tunnistettu. Lakiesityksessä on kuvattu vaikutusten arviointimenetelmiä eri toimenpiteille ja tuotu esille arviointiin liittyviä epävarmuuksia.

Lakiesityksessä on arvioitu yleisellä tasolla ja melko hajanaisesti vaikutuksia asiakkaan näkökulmasta. Arvioinnin näkökulma on pitkälti hallinnollinen. Arviointineuvosto katsoo, että lakiesityksessä tulee konkretisoida paremmin, mitä esitys käytännössä tarkoittaa sosiaalipalvelujen asiakkaalle toimintakyvyn, kuntoutuksen ja palveluihin kiinnittymisen kannalta. Esimerkiksi miten lasten, vanhusten ja vammaisten asiointi muuttuisi? Miten esitys vaikuttaisi erityistä tukea tarvitseviin aikuisiin tai työikäisten työttömien palveluihin?

Lakiesityksessä on arvioitu avoimesti valtion vajaan sadan miljoonan euron säästöjen laskentaperusteita. Säästölaskelmiin olisi hyvä tuoda esimerkiksi herkkyysanalyysiä ja kuvata säästöjen suuruuteen liittyviä epävarmuuksia mahdollisuuksien mukaan numeerisesti. Arviointineuvosto kiinnittää huomiota siihen, että esityksen perusteella jää vaikutelma, että ehdotetut muutokset sosiaalihuoltolakiin saattavat luoda resurssitarpeita. Esityksessä tulisi käsitellä epävarmuustekijöitä säästötavoitteen saavuttamiselle, jos sosiaalihuollon asiakkaat myöhemmin kanavoituvat eri palveluihin ja palvelutarpeet myöhemmin kasvavat.
Lakiesityksessä on tunnistettu, että yhteisvaikutukset kohdentuvat etenkin vähävaraisille iäkkäille henkilöille. Toisaalta maksukorotukset kohdentuvat erityisesti suhteellisen hyvätuloisiin. Arviointineuvosto katsoo, että esityksessä tulee käsitellä tarkemmin asiakasmaksun korotuksen vaikutuksia asiakkaalle jäljelle jäävien tulojen kannalta. Esityksessä olisi hyvä laskea käyttövaran määrä asiakasmaksujen korotusten jälkeen ja näyttää sen jakauma.

Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto on annettu sosiaalihuoltolain muuttamisesta sekä siihen liittyviä lakeja koskevasta hallituksen esityksestä (hankenumero: STM107:00/2023), jonka sosiaali- ja terveysministeriö toimitti arviointineuvoston käyttöön sähköpostitse 1.7.2026. Lausunto on julkinen.

Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa tyydyttävästi lainvalmistelun vaikutusarviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.

Lisätietoja: Arviointineuvos Meri Virolainen, lainsäädännön arviointineuvoston pääsihteeri p. 0295 160 202 ja johtava asiantuntija Annika Collin, lainsäädännön arviointineuvoston sihteeristö, p. 0295 160 589

Lainsäädännön arviointineuvosto on itsenäinen ja riippumaton toimielin, joka antaa lausuntoja hallituksen esitysluonnoksista ja niiden vaikutusarvioinneista. Se ei ota kantaa ehdotusten kannatettavuuteen tai poliittisiin ratkaisuihin. Lainsäädännön arviointineuvosto toimii valtioneuvoston kanslian yhteydessä.