Orpon hallitus: Riihipäätökset vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja turvallisuutta

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2026-2029
Orpon hallitus: Riihipäätökset vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja turvallisuutta

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2026-2029 julkisen talouden suunnitelmasta. Tehtyjen päätösten ytimessä ovat Suomen talouskasvun edellytysten vahvistaminen sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Samalla hallitus huolehtii julkisen talouden kestävyydestä. Kasvupaketti rahoitetaan vastuullisesti muita julkisen talouden tuloja lisäävillä ja menoja vähentävillä toimilla.

Kehysriihen päätöksillä

• Työn verotusta kevennetään noin miljardilla eurolla.

• Yrittämistä vauhditetaan alentamalla yhteisöverokanta 18 prosenttiin.

• Puolustusmenoja nostetaan 3,6 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.

• Sisäisen turvallisuuden resursseja parannetaan merkittävästi.

Epävarma maailmantilanne pidättelee orastavaa talouskasvua. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, ja Venäjä muodostaa niin Suomelle kuin koko Euroopalle pitkäkestoisen turvallisuusuhan. Riski kauppasodasta sumentaa talouden näkymiä. Kestävä talous turvaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palvelut. Siksi hallitus on puoliväliriihessään tehnyt päätökset merkittävästä kasvupaketista, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Hallituksen tavoitteena on, että Suomi pärjää entistä paremmin kovassa kilvassa uusista investoinneista. Investoinnit tuovat Suomeen työtä ja hyvinvointia.

Hallitus on jo aiemmin tekemillään päätöksillä lisännyt Suomen houkuttelevuutta investointiympäristönä. Uudistukset työmarkkinoille, mittavat panostukset tutkimukseen ja kehitykseen sekä varmaan ja puhtaaseen energiaan täydentyvät nyt kasvutoimilla, jotka vahvistavat erityisesti työn, yrittämisen ja investointien edellytyksiä. Hallitus on rakentanut kokonaisuuden hyödyntäen muun muassa Risto Murron johtaman kasvutyöryhmän raporttia.

Hallitus parantaa työnteon kannustimia ja vahvistaa suomalaisten ostovoimaa keventämällä ansiotuloverotusta noin 1,1 miljardilla eurolla. Kevennykset toteutetaan oikeudenmukaisesti niin, että merkittävä osa veronkevennyksistä painottuu pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin. Lisäksi hallitus kasvattaa työtulovähennyksen lapsikorotusta ja lieventää eläketulon lisäveroa. Hallitus myös alentaa ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet 52 prosenttiin. Tämä lisää työn kannusteita ja ostovoimaa.

Hallitus parantaa yritysten toimintaedellytyksiä alentamalla yhteisöverokantaa kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin.

"Suomalainen hyvinvointi turvataan vain työllä ja yrittämisellä. Teemme nyt ratkaisuja, jotka parantavat työn kannustavuutta ja suomalaisten ostovoimaa tuntuvasti, ja joilla saamme talouskasvua liikkeelle. Jo aiemmin ja nyt tehtyjen kasvutoimien kokonaisuudella varmistamme, että Suomi pystyy entistä paremmin kilpailemaan investoinneista", pääministeri Petteri Orpo sanoo.

Talouskasvu ja kilpailukyky edellyttävät myös osaamisen vahvistamista. Siksi hallitus nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuutta kohti 50 prosenttia ikäluokasta hallitusohjelman mukaisesti. Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään, ja uudet aloituspaikat kohdennetaan talouskasvua tukeviin tutkintoihin.

Puoliväliriihessä hallitus päätti myös panostuksista niin sisäiseen kuin ulkoiseen turvallisuuteen. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti hallitus nostaa puolustusmenojen tason vähintään 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Kehyskaudella tämä tarkoittaa puolustuksen rahoituksen vahvistamista noin 3,6 miljardilla eurolla. Samalla hallitus vahvistaa sisäistä turvallisuutta. Poliisin, suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen rahoitusta vahvistetaan.

Koko Suomen elinvoimasta huolehtiminen on osa turvallisuutta. Puoliväliriihessä hallitus teki panostuksia myös itäisen ja pohjoisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi.

Työnteon kannustimia parannetaan ja ostovoimaa vahvistetaan

Puoliväliriihessä linjatuilla toimilla tuetaan vahvaa ja vakaata talouskasvua. Vahvempi talouskasvu hillitsee julkisen talouden velkaantumista, lisää velkakestävyyttä ja helpottaa väestön ikääntymisestä aiheutuvien menopaineiden sekä turvallisuuden kannalta välttämättömän puolustusmenojen kasvun rahoittamista pidemmällä aikavälillä.

Työnteon kannustimia parannetaan ja ostovoimaa vahvistetaan keventämällä pieni- ja keskituloisten työn verotusta (525 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 650 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen). Lisäksi ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet alennetaan 52 prosenttiin. Samalla ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään tekemättä niillä tulotasoilla, joille ylempien marginaaliverojen alentaminen kohdistuu (yhteisvaikutus 335 miljoonaa euroa verotusta keventävä vuodesta 2026 alkaen). Ylimpien marginaaliverojen alentaminen toteutetaan poistamalla työtulovähennyksen poistuma ja muokkaamalla valtion tuloveroasteikkoa. Tässä yhteydessä asteikkoon tehtävien muutosten eläketulon verotusta kiristävää vaikutusta pienennetään lieventämällä eläketulon lisäveroa (80 miljoonaa euroa vuodesta 2026 alkaen). Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen (145 miljoonaa euroa). Alennettuun verokantaan kuuluvat muun muassa ruoka ja lääkkeet.

Lisäksi työtulovähennyksen lapsikorotusta kasvatetaan (100 miljoonaa euroa vuodesta 2026 alkaen). Yritysten avainhenkilöiden lähdevero alennetaan 25 prosenttiin ja toteutetaan verokannustin kansalaisille, jotka muuttavat takaisin Suomeen (yhteensä 12 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 14 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen).

Investointien kasvua ja yrittäjyyttä tuetaan alentamalla yhteisöverokantaa 2 prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin vuoden 2027 alussa (yhteisöveroa keventävä vaikutus 830 miljoonaa euroa). Tappioiden vähennysoikeutta pidennetään 25 vuoteen. Valmistellaan selvityshenkilö Jukka Rantalan selvityksen valmistuttua YEL-järjestelmään muutoksia siten, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan.

Lisäksi perintöveron alarajaa korotetaan 20 000 eurosta 30 000 euroon ja lahjaveron alarajaa 5 000 eurosta 7 500 euroon vuonna 2026 (vaikutus yhteensä 67 miljoonaa euroa).

Myös perintöveron maksuajalta maksettavaa korkoa alennetaan vuodesta 2026 alkaen (vuotuinen vaikutus noin 20 miljoonaa euroa). Lisäksi suurten puhtaan siirtymän investointien tukemista jatketaan verohyvityksellä, jonka vaikutus on 60 miljoonaa euroa vuodesta 2029 alkaen.

Kasvutoimet rahoitetaan menosäästöillä ja veronkorotuksilla

Hallitus pitää kiinni tavoitteestaan vakauttaa julkisen talouden velkasuhteen kasvu hallituskauden aikana. Hallitus on myös sitoutunut noudattamaan valtiontalouden menoja koskevaa kehysmenettelyä ja hallitusohjelman mukaista kehyspäätöstä. Vastuullinen taloudenpito edellyttää, että kasvua tukevista toimista aiheutuvia verotulomenetyksiä kompensoidaan muilla julkisen talouden tuloja lisäävillä ja menoja säästävillä toimilla. Menosäästöillä varmistetaan myös valtion menokehysten noudattaminen.

Valtionhallinnon tuottavuutta lisätään muun muassa digitalisaatiota ja tekoälyä hyödyntämällä, normeja ja prosesseja keventämällä ja tehtäviä vähentämällä sekä tehostamalla palveluiden hankintaa (säästö 130 miljoonaa euroa). Hallitus päättää konkreettisista toimenpiteistä ja säästön jakaantumisesta hallinnonaloittain valtiovarainministeriön johtaman ja sektoriministeriöistä koostuvan työryhmän esitysten perusteella kesäkuussa 2025.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin toteutetaan noin 2 prosentin eli 75 miljoonan euron säästö. Se toteutetaan vähentämällä vuonna 2026 kuntien peruspalveluiden valtionosuusrahoitusta prosenttiperusteisesti niin, että muutos ei kasvata kuntien suhteellisia eroja valtionosuuksissa. Pysyvä säästö toteutetaan vuodesta 2027 alkaen niin, että se huomioidaan kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä. Vähennys toteutetaan siten, että lakisääteiset palvelut pystytään turvaamaan.

Valtion eläkerahaston (VER) riskinottokykyä kasvatetaan TyEL-rahastojen tapaan ja vuosittaista tuloutusta budjetista maksettavien eläkemenojen katteeksi kasvatetaan 66 miljoonalla eurolla.

Kehitysyhteistyön rahoitusta vähennetään 50 miljoonaa euroa vuodessa siten, että säästö ei kohdennu kotimaisille kansalaisjärjestöille. Ukrainan humanitaarista tukea lisätään 10 miljoonaa euroa vuosittain kehyskaudella. Myös humanitaariseen katastrofiapuun kohdennetaan 10 miljoonan euron lisäys vuodesta 2026 alkaen.

Korkeakoulujen perusrahoitusta vähennetään 30 miljoonalla eurolla vuonna 2026, 20 miljoonalla eurolla vuonna 2027 ja 15 miljoonalla eurolla vuodesta 2028 alkaen. Ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa otetaan käyttöön lukukausimaksut EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.

Valtion rahoitusta evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkoille vähennetään kertaluontoisesti 10 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2026 ja 2027 aiempien veropäätösten kasvatettua kirkollisveron tuottoa.

Yritystukiin kohdistetaan 12 miljoonan euron vähennys vuodesta 2026 alkaen siten, ettei vähennys kohdistu T&K- ja AV-alan tukeen.

Lisäksi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoitukseen kohdennetaan 10 miljoonan euron leikkaus. Kansaneläkelaitoksen tiedonsaantioikeutta laajennetaan sosiaaliturvan väärinkäytön vähentämiseksi. Säästövaikutuksen arvioidaan olevan 5 miljoonaa euroa.

Valtioneuvoston jäsenten palkkioita lasketaan 5 prosenttia vuoden 2026 alusta.

Kasvutoimien rahoittamiseksi tehtävien veronkorotusten periaatteena on, että ne haittaavat talouskasvua mahdollisimman vähän. Monia toimia kohdennetaan välillisiin veroihin; alkoholivero indeksoidaan, minkä lisäksi nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden tupakkaveroa sekä virvoitusjuomaveroa ja kaivosmineraaliveroa korotetaan. Näiden muutosten seurauksena vuotuiset verotulot kasvavat 220 miljoonaa euroa vuoden 2029 tasolla. Lisäksi jäteveron veropohjaa laajennetaan vuodesta 2027 alkaen, minkä arvioidaan kasvattavan verotuottoa 10 miljoonalla eurolla.

Veropohjaa tiivistetään poistamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus vuodesta 2026 alkaen. Poistaminen toteutetaan symmetrisesti sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuihin. Tämä kasvattaa verotuloja yhteensä 190 miljoonaa euroa. Lisäksi verotusta yksinkertaistetaan poistamalla kaavamainen työhuonevähennys ja työsuhdepolkupyörien verovapaa etu, joiden verotuottovaikutus on 70 miljoonaa euroa vuoden 2026 tasolla.

Osinkoverotuksen minimointiin tähtäävien osakevaihtojärjestelyjen epätarkoituksenmukainen hyödyntäminen verotuksessa estetään. Uudistuksen arvioidaan korottavan verotuloja 30 miljoonaa euroa. Verohallinnon vertailutietotarkastuksia koskevaa sääntelyä kehitetään siten, että täsmennetään tietosuojan vertailutietotarkastukselle asettamia vaatimuksia sekä säädetään Verohallinnolle kuuluvien henkilötietojen käsittelyyn liittyvien suojatoimenpiteiden toteuttamisesta. Sääntelymuutosten johdosta vertailutietotarkastusten arvioidaan tehostuvan siten, että verotulot kasvaisivat arviolta 100 miljoonaa euroa.

Puoliväliriihessä linjattiin myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle aiemmin päätetyistä 75 miljoonan euron säästöistä. Säästö laskettiin 65 miljoonaan euroon. Säästöt kohdennetaan siten, että hallinnonalan kaikkien sektoreiden toimintaedellytykset kyetään turvaamaan. Sopeutukset kohdentuvat korkeakoulutukseen (52,7 miljoonaa euroa), rakentamisen investointiavustuksiin (4 miljoonaa euroa) sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotuksiin (7 miljoonaa euroa). Näitä maksuja ei ole korotettu vuoden 2016 jälkeen. Lisäksi säästöjä kohdennetaan jatkuvan oppimisen erillisavustukseen (1,3 miljoonaa euroa). Suunniteltua pienempänä toteutunut hyvinvointialueille kohdistuva säästö todistusten ja lausuntojen antamisesta kohtuullistettiin 10 miljoonalla eurolla.

Toimintaympäristön muutos edellyttää kasvavia panostuksia puolustukseen ja turvallisuuteen

Hallitus päätti 1.4.2025, että Suomi nostaa puolustusmäärärahojen tason vähintään 3 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2029 mennessä. Puolustukseen kohdennettavat menot mitoitetaan uhkaperusteisesti ja tarvelähtöisesti Euroopan turvallisuustilanne ja Venäjän muodostama sotilaallinen uhka huomioiden. Aiemmin päätettyyn tasoon nähden tämä tarkoittaa puolustusmenojen kasvua 0,6 miljardilla eurolla vuoden 2028 tasolla ja 3,0 miljardilla eurolla vuoden 2029 tasolla. Vuosien 2026-2027 osalta määrärahamitoitus on turvattu jo aiemmin tehdyillä merkittävillä puolustusmenojen lisäyspäätöksillä ja niiden myötä hankintoihin käytettävissä olevilla määrärahoilla. Osana hallituksen investointiohjelmaa vuodelle 2027 kohdennetaan kertaluontoinen 50 miljoonan euron lisäys puolustusmateriaalihankintoihin.

Määrärahojen lisäykset mahdollistavat maavoimien kehittämisen aloittamisen ja Naton puolustussuunnittelun (NDPP) määrittämien kriittisten tavoitteiden edistämisen. Maavoimat hankkii uusia järjestelmiä sekä modernisoi käytössä olevaa kalustoa. Nato-jäsenyyteen liittyen Puolustusvoimien joukkorakennetta kehitetään siten, että henkilöstölisäyksiin osoitetaan lisämäärärahaa 18,5 miljoonaa euroa vuodelle 2028 ja 37 miljoonaa euroa vuodelle 2029. Naton läsnäolon vahvistamiseen Suomessa kohdennetaan lisämäärärahoja yhteensä 72,5 miljoonaa euroa jakautuen vuosille 2026-2029.

Puolustusalan kauppa perustuu pitkälti hallintojen väliseen yhteistyöhön ja kotimaisen osaamisen mahdollisuuksien edistämiseen kansainvälisenä kärkiosaamisena. Tähän liittyen käynnistetään G2G-myyntimallin (Government to Government) poikkihallinnollinen valmistelu.

Turvallisuusympäristön muutos, tunnistetut riskit ja suorituskykyvaatimukset edellyttävät myös turvallisuusviranomaisten resurssien varmistamista. Hallitus huolehtii päätöksillään sisäisestä turvallisuudesta ja varautumisesta kohdistamalla lisäresursseja poliisin, Rajavartiolaitoksen sekä suojelupoliisin suorituskyvyn nostoon ja strategisen suorituskyvyn turvaamiseen. Edellä mainittujen sisäisen turvallisuuden viranomaisten resursointia lisätään uusien päätöksien myötä yhteensä keskimäärin noin 43 miljoonalla eurolla vuodessa vuosina 2026-2029. Näiden panostusten lisäksi väestönsuojelun kehittämistä vahvistetaan yhteensä noin 14,1 miljoonalla eurolla vuosina 2028-2029.

Lisäyksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitukseen

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta (T&K-rahoitus) annetun lain mukaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan valtion talousarvioissa tarkoitettujen valtuuksien ja määrärahojen yhteismäärää nostetaan 1,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Julkisen talouden suunnitelmassa panostukset T&K-toimintaan ovat yhteensä lähes 3,2 miljardia euroa vuonna 2026 ja runsaat 3,4 miljardia euroa vuonna 2027.

Nyt päätetyt rahoituksen lisäykset ovat 63 miljoonaa euroa vuonna 2026, 159 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja 104 miljoonaa euroa vuonna 2028 ja 97 miljoonaa vuonna 2029.

Hallitus on jo aiemmin päättänyt merkittävistä T&K-rahoituksen kohdennuksista tuleville vuosille. Merkittävimmät rahoituksen lisäykset kohdentuvat yritysten T&K-toiminnan vauhdittamiseen. Business Finlandin T&K-toimintaan kohdennettu valtuus nousee yli 100 miljoonalla eurolla vuonna 2026 yhteensä noin 735 miljoonaan euroon ja edelleen noin 890 miljoonaan euroon vuonna 2027. Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus nousee 527 miljoonaan euroon 2026 ja edelleen 587 miljoonaan euroon vuonna 2027. Hallitus on myös varannut LUMI-AI-supertietokoneeseen yhteensä 250 miljoonaa euroa vuosille 2025-2028.

Business Finlandin T&K-valtuudesta kohdennetaan 10 miljoonaa euroa vuosittain ruoantuotannon uusien arvoketjujen kehittämiseen vuosina 2026-2029. Lisäksi energiasiirtymän T&K-toiminnan vauhdittamiseen kohdennetaan Business Finlandin T&K-valtuudesta ja Suomen Akatemian valtuudesta yhteensä 40 miljoonaa euroa vuosina 2026-2029.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen T&K-toimintaan kohdennettua valtionrahoitusta lisätään. Yliopistojen tutkimuksen vahvistamiseen kohdistetaan 20 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 39 miljoonaa vuodesta 2027 eteenpäin. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamiseen kohdistetaan 10 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 15 miljoonaa euroa vuodesta 2027 eteenpäin.

Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n T&K-toimintaan kohdennetaan lisärahoitusta. Lisäyksellä vahvistetaan turvallisen ja suorituskykyisen suurteholaskennan ja datanhallinnan toimintaympäristön saatavuus myös poikkeustilanteissa. Sillä varmistetaan myös, että data-aineistot ja tekoälymallit säilyvät tilanteen niin vaatiessa Suomessa.

Elinvoimakeskusten käynnistyessä otetaan käyttöön rahoitusmekanismi, jolla edistetään pk-yritysten tavoitteellista T&K-toimintaa. Elinvoimakeskuksille esitetään yhteensä 30 miljoonan euron valtuuksia vuosille 2026-2028 kolmivuotiseen kokeiluun, jolla vauhditetaan pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Euroopan avaruusjärjestön (ESA) vapaaehtoisiin ohjelmiin kohdennetaan 7 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 20 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen. Rahoitus palautuu suomalaisille yrityksille ja tutkimusorganisaatioille mahdollistaen näiden pääsyn kansainvälisiin arvoketjuihin. Lisäksi GTK Mintecin mineraalialan koetehdaskokonaisuuden loppuun saattamiseksi esitetään 37 miljoonan euron valtuutta vuodelle 2027.

EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen korkeakouluille ja valtion tutkimuslaitoksille osoitetaan lisäystä 5 miljoonaa euroa vuodesta 2027 lähtien jo aiemmin päätetyn 60 miljoonan euron lisäksi.

Tukea Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaisuuteen

Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien toimeenpano käynnistyy. Ohjelmilla tuetaan alueiden kasvua ja elinvoimaa. Hallitus panostaa maakuntien liikenneyhteyksiin. Osana investointiohjelman rahoitusta Savon radan nopeuttamiseen ja kapasiteetin kasvattamiseen osoitetaan 42 miljoonan euron valtuus sekä vastaavat määrärahat vuosille 2026-2029. Hallitus turvaa maakuntalentojen jatkumisen alkuvuoteen 2028 saakka.

Kuopioon perustetaan poikkihallinnollinen toksikologisen osaamisen keskus, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa ihmiseen haitallisesti vaikuttavien kemikaalien tutkiminen, toksikologisten riskiarviointien kehittäminen ja ylläpito sekä uusien toksikologien koulutukseen osallistuminen yhteistyössä yliopistojen kanssa.

Tuleviin elinvoimakeskuksiin perustetaan Itä-Suomen ja Pohjoisen Suomen maakunnalliset investointitiimit, joiden tavoitteena on luoda selkeä toimintamalli tunnistamaan ja edistämään alueen investointeja.

Lisäksi hallitus varautuu Metsähallituksen luontomatkailun toimenpidekokonaisuuden sekä 6G-osaamisen vahvistamisen ja kaupallistamisen rahoitukseen vuoden 2025 lisätalousarvioissa.

Toteutetaan alueellisena kokeiluna lakiin perustuva matkailijamaksu toteuttamisedellytysten selvittämisen jälkeen. Selvityksessä tulee huomioida oikeudelliset edellytykset ja sekä muut lainsäädännölliset sekä kuntataloudelliset kysymykset.

Investointiohjelmaa laajennetaan

Hallitus on päättänyt laajentaa hallitusohjelman mukaista noin 4 miljardin euron investointiohjelmaa yhteensä 300 miljoonalla eurolla. Laajennuksesta 100 miljoonaa euroa rahoitetaan valtion omaisuustuloilla ja kohdennetaan jo aiemmin päätettyjen hankkeiden kohonneiden kustannusarvioiden kattamiseen. Loput 200 miljoonaa euroa rahoitetaan kehyksen puitteissa ja kohdennetaan muun muassa seuraaviin infrainvestointeihin:

• Vt 27 Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta 14 miljoonaa euroa
• Raideleveysselvitys 20 miljoonaa euroa
• Kantatie 67 ja Vt 19 Kivisaari-Atria 11,0 miljoonaa euroa
• Vt 13 Savitaipale-Lemi 14,5 miljoonaa euroa
• Inkoon seudun investointien edellytysten vahvistaminen parantamalla Satamatien liittymää (2,8 miljoonaa euroa) ja Tähtelän liittymää (3,2 miljoonaa euroa).
• Kotkan akkuklusterin investointien edellytyksien vahvistaminen kohdentamalla 4,8 miljoonaa euroa tieliikenneinvestointiin Mt 357 Hurukselantiellä
• Vuohimäen eritasoliittymä 10 miljoonaa euroa
• Kt 51 Kelan risteys 3,0 miljoonaa euroa
• Lieksajoen silta 20 miljoonaa euroa
• Mt 455 ja 15323 Joroisten Famifarmin risteys 2,2 miljoonaa euroa
• Vt 9 liittymäjärjestely Suonenjoen keskustan kohdalla 3,3 miljoonaa euroa
• Kaavin Luikonlahden raakapuuterminaali 0,5 miljoonaa euroa
• Vt 25 osuus Meltola-Mustio 16,7 miljoonaa euroa
• Maantie 152 Hämeenlinnanväylä-Tuusulanväylä (Kehä IV) 9,7 miljoonaa euroa

Lisäksi osoitetaan ehdollisena Helsinki-Garden -hankkeelle 35 miljoonaa euroa, Tampereen teatterin investoinnin tukemiseen 2,5 miljoonaa euroa, öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan 5,0 miljoonaa euroa, sekä maanpuolustuskoulutukseen 1,0 miljoonaa euroa.

Poimintoja

• Junaliikenne: Henkilöjunaliikenteen käynnistämiseen välillä Tampere-Rauma kohdistetaan 2,5 miljoonan euron määräraha vuodesta 2027 alkaen.
• Omais- ja perhehoito: Omaishoidon alinta palkkiotasoa nostetaan ja perhehoitajien asemaa vahvistetaan vuodesta 2026 alkaen (16 miljoonaa euroa).
• Saattohoito: Toteutetaan pikaisesti lain sanamuotojen tarkennus, jotta jokaiselle tulee lakisääteinen oikeus saattohoitoon.
• Kotitalousvähennys: Selvitetään mahdollisuutta laajentaa kotitalousvähennys kattamaan myös irtaimiston korjaukset.
• Koulutus ja nuoret: Hallitus tukee 8 miljoonalla eurolla opetuksen järjestäjien edellytyksiä vahvistaa suomi ja ruotsi toisena kielenä -oppimäärää koskevan opetuksen vaikuttavuutta ja varmistaa opetuksen kohdentamisen siitä hyötyville oppilaille.
  
  Valmistavan opetuksen lisäopetukseen kohdennetaan 13,8 miljoonaa euroa vuodesta 2026 alkaen. Rahoituksella mahdollistetaan valmistavan opetuksen jatkuminen kahden lukuvuoden ajan tilanteissa, joissa se arvioidaan tarpeelliseksi oppilaan riittävien kielellisten valmiuksien varmistamiseksi.
  
  Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee selvityksen mobiililaitteiden käyttöä kouluissa koskevien rajoitusten vaikutuksista Suomessa ja ulkomailla vuoden 2026 loppuun mennessä, sekä ryhtyy tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin selvityksen pohjalta.
  
  Harrastamisen Suomen malliin tehdään 5 miljoonan euron pysyvä tasokorotus, lisäksi nuorisotyön roolia osana kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää hyvinvointityötä vahvistetaan sekä lisätään nuorten osallisuustoimia kaikilla toimialoilla ja kaikissa ministeriöissä.
  
  Selvitetään keinoja alle 29-vuotiaiden nuorten palkkaamisen helpottamiseksi. Malli tuodaan päätettäväksi kevään 2026 kehysriiheen.
• Liikunta ja urheilu: Hallitus mahdollistaa monivuotisia tukia liikuntaa edistäville järjestöille. Selvitetään mahdollisuudet luoda lisää koulutus- ja työpaikkoja urheilijoille esimerkiksi puolustusvoimiin, poliisiin ja pelastustehtävissä tai Rajavartiolaitoksessa työskenteleville.
  
  Ylimääräisen urheilijaeläkemäärärahan pysyvällä tasokorotuksella (100 000 euroa) mahdollistetaan urheilijaeläkkeet kaikille kriteerit täyttäville.
• EU-urat: Suomen 30-vuotisen EU-jäsenyyden juhlavuoden kunniaksi käynnistetään ohjelma suomalaisten EU-virkaurien edistämiseksi.
• Passit: Pidennetään Suomen passien enimmäisvoimassaoloaikaa 10 vuoteen ottaen huomioon mahdolliset turvallisuustekijöistä aiheutuvat poikkeukset.
• Ilmasto: Maatalouden ja maankäyttösektorin ilmastotoimiin (metsätuhojen ennaltaehkäisy, metsälannoituksen edistäminen ja metsäpinta-alan laajentaminen) panostetaan yhteensä 14,9 miljoonaa euroa vuosien 2026 ja 2027 aikana.
• Maa- ja metsätalous: Hallitus edistää biokaasun tuotantoon investointeja. Kehitetään ratkaisuja tehokkaampaan ravinteiden kierrätykseen erityisesti Saaristomeren alueella, muun muassa jatkamalla ravinnekiertotuen toimeenpanoa ja laajentamalla se teknologianeutraaliksi. Hallitus käynnistää vapaaehtoisuuteen perustuvan peltomaan ravinnetietovarantokokeilun tehostaakseen Saaristomeren valuma-alueen ravinteiden kierrätystä.
• Yrityslähestymiskielto: Yrityslähestymiskiellon toteutus varmistetaan. Yritys voi jatkossa hakea lähestymiskieltoa yksilölle esimerkiksi jatkuvan häiriökäyttäytymisen vuoksi.

Hyvinvointialueiden rahoitus

Hyvinvointialueiden valtiolta saaman yleiskatteisen rahoituksen taso on noin 27,1 miljardia euroa vuonna 2026. Rahoituksen taso nousee edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna noin 1,2 miljardilla eurolla vuonna 2026. Nousua selittävät rahoituksen noin 900 miljoonan euron indeksitarkistus sekä rahoitukseen tehtävän jälkikäteistarkistuksen tarkentuminen sille tehdyn kehysvarauksen puitteissa. Lisäksi huomioidaan ennakoitu palvelutarpeen kasvu ja tehtävämuutokset.

Kehyskauden lopulla vuonna 2029 rahoituksen arvioidaan olevan noin 26,9 miljardia euroa vuoden 2026 hintatasossa eli ilman ennakoituja rahoituksen indeksikorotuksia. Rahoitukseen kahden vuoden viiveellä tehtävä jälkikäteistarkistus vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta vuosina 2026-2029 alueiden talouden vahvistumisen myötä. Rahoituksen tasoa alentavat myös osana julkisen talouden sopeutustoimia toteutettavat tehtävämuutokset. Rahoitusta kasvattaa puolestaan muun muassa arvioitu palvelutarpeen kasvu.

Kuntatalous

Julkisen talouden suunnitelmassa uusina huomioitujen hallituksen päätösten vaikutus on jonkin verran kuntataloutta heikentävä. Tämä johtuu erityisesti peruspalvelujen valtionosuuden 75 miljoonan euron leikkauksesta sekä vuoden 2025 talousarvion yhteydessä tehdystä päätöksestä, jonka myötä kuntien rahoitusosuus pakolaisten ja tilapäistä suojelua saavien perustoimeentulotuesta kasvoi. Kokonaisuudessaan hallituskauden aikaiset päätökset vahvistavat kuntataloutta vuosina 2026-2029.

Kuntien valtionapuihin osoitetaan noin 5,8 miljardia euroa vuonna 2026 ja kehyskauden lopussa vuonna 2029 noin 6,0 miljardia euroa. Suhteessa vuodentakaiseen julkisen talouden suunnitelmaan kuntien valtionapuja lisäävät nettomääräisesti voimassa olevasta lainsäädännöstä johtuvat tarkistukset. Lisäksi sote-uudistuksen omaisuusjärjestelyistä aiheutuviin kustannuksiin varaudutaan osoittamalla vuosille 2027-2029 yhteensä 150 miljoonaa euroa valtion korvauksiin kunnille.

Suomen talouden ja julkisen talouden tilanne

Suomen talous kääntyi vuoden 2024 aikana taantuman pohjalta kasvuun. Inflaation selvä hidastuminen ja korkojen lasku ovat parantaneet kotitalouksien ostovoimaa niin Suomessa kuin vientimarkkinoilla. Kulutuksen kasvua jarruttaa kuitenkin edelleen talouden epävarmuus.

Investointeja kasvattavat rakentamisen elpyminen, energiasiirtymä ja puolustukseen liittyvät hankinnat. Talouden kasvua varjostavat Yhdysvaltojen asettamat tullit, vastatullit sekä ylipäätään kauppa- ja geopolitiikan tuoma epävarmuus. Kehyskaudella talouden odotetaan kuitenkin kasvavan viime vuosia nopeammin, sillä taantuman myötä Suomen talouden tuotanto on selvästi potentiaalisen tuotannon alapuolella ja talous toipuu taantumasta kehyskauden aikana.

Julkisyhteisöjen alijäämä on kasvanut suureksi heikon suhdannetilanteen vuoksi. Julkisyhteisöjen menojen kasvu alkaa kuitenkin hidastua vuodesta 2025 alkaen, kun nopean inflaation menoja kasvattava vaikutus hiipuu ja hallituksen ja paikallishallinnon sopeutustoimet hillitsevät menojen kasvua. Verotulojen odotetaan kehyskaudella kasvavan viime vuosia nopeammin, kun talous toipuu taantumasta. Korkomenot ja puolustusmenot kuitenkin kasvavat reilusti, joten alijäämä pienenee verkkaisesti ja pysyy syvänä koko kehyskauden.

Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino

Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, mrd. euroa

	2025+ LTA	2026	2027	2028	2029
Tulot pl. nettolainanotto	77,0	83,0	82,1	82,8	85,2
menot, käyvin hinnoin	89,3	90,1	91,7	94,5	97,9
Alijäämä	-12,3	-7,0	-9,6	-11,8	-12,6

Valtion budjettitalouden alijäämän arvioidaan olevan 7 miljardia euroa vuonna 2026, mikä on 5,3 miljardia euroa vähemmän kuin vuodelle 2025 (ml. ensimmäinen lisätalousarvioesitys) on budjetoitu. Vuoden 2026 alijäämää pienentää kertaluonteisesti noin 2,4 miljardilla eurolla Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tulouttaminen valtion talousarvioon rahaston lakkautuksen yhteydessä. Tuloutus ei vähennä valtion ja julkisen talouden velkaantumista. Vuosina 2026-2029 alijäämä on keskimäärin 11,3 miljardia euroa vuodessa.

Valtionvelan määrän arvioidaan olevan noin 191 miljardia euroa vuoden 2026 lopussa, mikä on noin 64 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan määrän arvioidaan kasvavan noin 43 miljardilla eurolla vuosina 2026-2029. Vuoden 2029 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 225 miljardia euroa, mikä on 68 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkisen talouden suunnitelma hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa 30.4.2025, jolloin se myös julkaistaan internetissä.

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Mikko Martikkala p. 0295 161 171, valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren p. 050 576 4611, opetusministerin talouspoliittinen erityisavustaja Laura Ollila p. 050 310 4990, maa- ja metsätalousministerin talouspoliittinen erityisavustaja Marjo Loponen p. 050 308 5411

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected].