Selvitys: Tekoäly on jo osa kaavoittajan arkea, mutta sen täysi potentiaali edellyttää yhtenäistä ja koneluettavaa kaavatietoa

Selvitys: Tekoäly on jo osa kaavoittajan arkea, mutta sen täysi potentiaali edellyttää yhtenäistä ja koneluettavaa kaavatietoa

Tekoälyä käytetään Suomen kaavoituksessa ja alueidenkäytön suunnittelussa jo nyt, mutta käyttö on toistaiseksi rajallista, hajanaista ja kokeiluluonteista. Ympäristöministeriön tilaama esiselvitys kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen kuvan siitä, missä tekoälyn hyödyntäminen alueidenkäytön suunnittelussa Suomessa tällä hetkellä on ja mitä sen laajempi käyttöönotto vaatisi.

"Tekoäly tuo paljon mahdollisuuksia kuntien toiminnan tehostamiseen ja parantamiseen. On tärkeää, että tekoälyn hyödyntämistä kaavoituksessa on nyt Suomessa selvitetty. Oikein käytettynä tekoäly voi sujuvoittaa kaavoitusprosesseja samalla auttaen parantamaan niiden laatua", sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Käyttö on jo arkea, mutta ei vielä läpimurtoa

Selvityksen mukaan tekoälyä käytetään erityisesti tiedonhallinnassa, kaavoitusprosessien sujuvoittamisessa ja päätöksenteon tukena: tiedonhaussa, asiakirjojen tiivistämisessä, tekstien laatimisessa, oikoluvussa, käännöksissä sekä paikkatietoaineistojen analysoinnin tukena.

Kyse on kaavoittajan työkalusta, ei päätöksentekijästä. Suomen hallintolain sanamuoto ei tälläkään hetkellä salli tekoälyllä tehtäviä automaattisia päätöksiä.

Sääntely ei estä, mutta edellyttää tarkkuutta

Selvityksen mukaan nykyinen EU- ja kansallinen sääntely ei estä tekoälyn hyödyntämistä kaavoituksessa, eikä tekoäly muuta alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää.

Selvityksessä suositellaan kuitenkin arvioimaan lainsäädännön muutostarpeita kaavoituksen digitalisaation näkökulmasta, ja nostetaan esiin huomioitavina asioina tietoturva, henkilötietojen sääntely, tekijänoikeudet sekä korkeariskiset käyttötapaukset.

Selvitys täsmentää, että paikkatietoihin perustuva suunnittelu ei lähtökohtaisesti lukeudu EU:n tekoälyasetuksen korkean riskin käyttötarkoituksiin, eikä asetus siten estä tekoälyn käyttöä suunnittelussa. Asetuksessa korkeariskisillä kriittisen infrastruktuurin käyttötarkoituksilla tarkoitetaan tekoälyjärjestelmiä, joita käytetään turvakomponentteina esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin, tieliikenteen tai vesi-, kaasu-, lämmitys- tai sähköhuollon hallinnassa.

Haasteita luotettavuudessa, osaamisessa ja vuorovaikutuksessa

Selvityksessä tunnistetaan myös riskejä. Tekoälyn tuottaman sisällön luotettavuus herättää huolta, minkä vuoksi ihmisen tekemää tarkistusta pidetään välttämättömänä. Osallistumis- ja vuorovaikutusprosesseissa tekoälyn käyttö voi lisätä väärinymmärryksen riskiä ja etäännyttää osallisia toisistaan, jos suora ihmisten välinen vuorovaikutus vähenee.

Lisäksi tekoälyosaamisessa on puutteita. Selvitys peräänkuuluttaa yhtenäisiä ohjeita ja varoittaa osaamisen keskittymisestä vain osalle ammattikuntaa.

Suurin potentiaali edellyttää yhtenäistä kaavatietoa

Selvityksen mukaan tekoälyn suurin tuleva potentiaali liittyy kaavoituksen sisällölliseen valmisteluun sekä paikkatietoon perustuviin sovelluksiin: esimerkiksi paikkatieto- ja tilastoanalyysien automatisointiin, suunnitteluskenaarioiden muodostamiseen ja vaikutusten arviointiin. Tämän potentiaalin toteutuminen kuitenkin edellyttää laadukasta, rakenteista ja yhteentoimivaa tietopohjaa. Suomessa rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistuksessa kaavoituksen ja rakentamisen lupaprosessien tiedot kootaan valtakunnallisesti yhtenäiseen ja koneluettavaan muotoon, joka vastaa tähän tarpeeseen.

Selvityksessä korostetaan, että tekoäly tukee jatkossakin asiantuntijatyötä, mutta vastuu suunnitteluratkaisuista, vaikutusten arvioinnista ja päätöksenteosta säilyy viranomaisilla ja suunnitteluasiantuntijoilla.

Esiselvityksen ovat laatineet FCG Rakennettu Ympäristö Oy ja Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy ympäristöministeriön toimeksiannosta. Ympäristöministeriö on viimeistellyt raportin ennen julkaisua. Selvitys perustuu kirjallisuuskatsaukseen, yhdeksään sidosryhmähaastatteluun ja kyselyyn.

• Esiselvitys: Tekoälyn käyttö kaavoituksessa (valtion julkaisuarkisto Valto)

Tule kuulemaan ja keskustelemaan selvityksen tuloksista webinaariin

Ympäristöministeriö järjestää esiselvityksen tuloksista webinaarin 1.10.2026 kello 9-10. Tule kuulemaan keskeiset havainnot ja keskustelemaan tuloksista sekä niiden vaikutuksista alueidenkäytön suunnitteluun. Tilaisuudessa on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja antaa palautetta. Ilmoittaudu tapahtumaan alla olevan linkin kautta.

• Webinaari 1.10. Ympäristöministeriön esiselvitys - tekoälyn käyttö kaavoituksessa (lyyti.fi)

Lisätietoja

Jemina Suikki
Erityisasiantuntija
puh. 029 5250345
[email protected]