Suomen metsätalouden ilmastoriskit kasvussa – myrskyt ovat merkittävin riski metsille

Suomen metsätalouden ilmastoriskit kasvussa - myrskyt ovat merkittävin riski metsille

Myrskyt, metsäpalot ja tykkylumi ovat yhä vakavampia uhkia Suomen metsille ilmastonmuutoksen seurauksena. Sääilmiöiden voimistuminen ja vaikeampi ennustettavuus lisäävät metsänhoidon merkitystä entisestään.

Metsävahinkojen taustalla ovat erityisesti myrskyt, metsäpalot ja tykkylumi. Näiden esiintyvyys ja voimakkuus muuttuvat nopeasti ilmaston lämmetessä. Vuoden 2025 maailman luonnonkatastrofivahingoista 92 prosenttia johtui muista kuin suurista yksittäisistä luonnonkatastrofeista, kuten maastopaloista, rajuista ukkosmyrskyistä ja tulvista.

- Ilmastonmuutos haastaa perinteisen riskien arvioinnin. Sääilmiöistä tulee entistä vaikeammin ennustettavia, ja riskienhallinnan rooli tulee kasvamaan. Meidän on tärkeää arvioida erilaisia skenaarioita ja varautua entistä paremmin Suomen metsiin kohdistuviin tulevaisuuden riskeihin, sanoo Pohjola Vakuutuksen jälleenvakuuttamisen johtaja Jon Aalto.

Myrskyt ovat edelleen Suomen merkittävin metsäriski. Pohjola Vakuutuksen vahinkotilastojen mukaan noin puolet myrskyjen aiheuttamista korvauksista kohdistuu juuri metsiin. Voimakkaiden myrskytuulien aiheuttamat vahingot keskittyvät maan etelä- ja länsiosiin, joissa metsää on tiheämmin ja puusto - erityisesti kuusi - tarttuu tuuleen herkästi.

- Etelä-Suomen metsät ovat rakenteeltaan haavoittuvia: puut ovat korkeampia, juuristo lämpenevässä maassa heikommin ankkuroituneita ja puustot altistuvat tuulille laajoilla alueilla. Siksi myrskypuuskat voivat aiheuttaa merkittäviä vaurioita erityisesti kuusivaltaisissa metsissä, Aalto kertoo.

Routajaksojen lyheneminen ja sateiden pehmittämä maaperä heikentävät puiden juurtumista, mikä lisää kaatumisriskiä sekä talvimyrskyissä että rajuissa syys- ja kevätmyrskyissä. Samalla avohakkuualojen reunat ja harvennetut metsät muodostavat heikkoja kohtia, joihin tuulenpaine kasautuu voimakkaimmin. Kun puusto on korkeaa ja latvukset tiheät, tuuli tarttuu laajoihin pintoihin ja voi repiä juuristoja irti jo ennen kuin varsinainen myrskylukema saavutetaan.

- Viime vuoden lopun Hannes-myrsky aiheutti laajasti vahinkoja erityisesti Länsi-Suomessa. Näemme jo nyt, että Hannes-myrsky on aiheuttanut selvästi eniten metsiin liittyviä vahinkoilmoituksia koko 2020 luvulla - esimerkiksi vuoden 2021 Paula-myrskyyn verrattuna vahinkoilmoituksia on tullut noin 60 prosenttia enemmän, kertoo Aalto.

Metsäpalot ja tykkylumen aiheuttamat vahingot lisääntyvät

Suomalaisia metsiä uhkaavat samanaikaisesti sekä tykkylumen että metsäpalojen kasvavat riskit. Metsäpalojen määrä on Suomessa hallinnassa vahvan torjuntajärjestelmän ansiosta, mutta kuumuuden ja kuivuuden lisääntyminen kasvattaa riskiä etenkin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Kuumat ja vähäsateiset jaksot kuivattavat maaperää ja kasvillisuutta, mikä luo otolliset olosuhteet palojen syttymiselle ja nopealle leviämiselle. Laajat palot voivat vahingoittaa puustoa, heikentää luonnon monimuotoisuutta ja vapauttaa huomattavia määriä hiiltä ilmakehään.

- Euroopan laajuisesti maastopalot aiheuttavat jo miljardiluokan kokonaisvahinkoja. Suomessa metsät ovat tiheästi tieverkoston ja järvien rikkumia, mikä hillitsee palojen leviämistä toimivien torjuntajärjestelmien lisäksi. Siitä huolimatta metsäpalojen todennäköisyys kasvaa tulevaisuudessa, korostaa Aalto.

Tykkylumi muodostuu, kun kosteus, lumi ja jää kerrostuvat puihin ja rakenteisiin, tehden niistä poikkeuksellisen raskaita. Rungon ja latvusten päälle kertynyt tykkylumi voi katkoa puita, aiheuttaa laajoja tuhoalueita ja heikentää metsien elinvoimaisuutta. Lisäksi se lisää riskiä sähkö- ja viestintäverkon häiriöihin, kun oksat ja rungot kaatuvat linjoille. Tykkylumen lisääntyminen liittyy vaihteleviin talvisäihin ja kosteisiin sääjaksoihin, jotka voivat yleistyä ilmastonmuutoksen myötä.

- Riskit tykkylumen osalta lisääntyvät tulevaisuudessa etenkin Itäisessä Suomessa sekä Pohjois-Suomessa. Erityisesti harvaan harvennetut metsät ja tykkylumelle alttiit puulajit kuten mänty lisäävät riskejä, nostaa Aalto esille.

Metsänhoidon merkitys korostuu: puulajivalinnoilla, harvennuksilla ja hoitotoimenpiteillä voidaan lieventää sekä tykkylumen että palojen aiheuttamia vahinkoja.

Lisätiedot medialle:

OP Pohjolan viestintä, p. 010 252 8719, [email protected]