Opetusministeri Anders Adlercreutz Kansainvälisen holokaustin uhrien muistopäivän tilaisuudessa 27.1.2026

Opetusministeri Anders Adlercreutz Kansainvälisen holokaustin uhrien muistopäivän tilaisuudessa 27.1.2026

Hyvät naiset ja herrat, arvoisat suurlähettiläät, juutalais - ja romaniyhteisöjen jäsenet sekä kaikki arvon vieraat,

On kunnia tuoda Suomen hallituksen tervehdys tähän merkitykselliseen ja juhlalliseen tilaisuuteen. Haluan kiittää järjestäjiä kutsusta ja korostaa, miten tärkeää on kokoontua juuri tänne - synagogaan, joka on pitkään ollut yhteisön, perinteen ja resilienssin paikka.

Att få stå här i synagogan en dag som den här känns speciellt viktigt. Synagogan i Helsingfors representerar traditioner, mod och resiliens. Och kampen för respekt och frihet förs ännu idag, och jag står med er i den kampen.

Tänään, kansainvälisenä holokaustin uhrien muistopäivänä, liitymme ympäri maailmaa kokoontuvien ihmisten joukkoon muistamaan kuutta miljoonaa juutalaista miestä, naista ja lasta, jotka murhattiin holokaustissa. Muistamme myös satojatuhansia romaneja ja kaikkia muita natsihallituksen vainoamia ja tappamia. Jaamme surun, mutta myös vastuun - vastuun, joka ylittää sukupolvien ja valtioiden rajat.

Hyvät kuulijat,

Yhdistyneet Kansakunnat perusti tämän muistopäivän varmistaakseen, että holokaustin opetukset säilyisivät yhteisessä, maailmanlaajuisessa muistissamme. Muistaminen ei ole pelkkää surua, se on myös totuuden suojelemista. Se on sitoutumista totuuteen aikana, jolloin sitä kyseenalaistetaan ja vääristellään liian usein.

Holokausti on äärimmäinen seuraus vihasta, syrjinnästä ja ihmisarvon järjestelmällisestä rappeuttamisesta. Vaikka sen laajuus on edelleen vailla vertaa, sen mahdollistaneet mekanismit - ihmisarvon riisuminen, salaliittomyytit ja ennakkoluulojen huomaamaton normalisoituminen - eivät kuulu vain menneisyyteen.

Myös Suomessa on ollut historian vaiheita, jotka vaativat tunnustamista, pohdintaa ja oppimista. Näitä keskusteluja käydään kypsässä ja demokraattisessa yhteiskunnassa, joka pyrkii ymmärtämään menneisyyttään rakentaakseen oikeudenmukaista tulevaisuutta.

Viime vuosien nopea muutos tiedon tuottamisessa ja jakamisessa on vaikuttanut syvästi julkiseen keskusteluun. Digitaaliset alustat ja tekoäly tarjoavat uusia mahdollisuuksia oppia, mutta ne levittävät myös väärää tietoa, vihapuhetta sekä antisemitistisiä ja rasistisia tarinoita. Siksi sitoutumisemme historialliseen totuuteen ja ihmisarvoon on nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Hyvät naiset ja herrat,

On tuskallista mutta välttämätöntä todeta: antisemitismi ei ole hävinnyt. Euroopassa ja muualla juutalaisiin henkilöihin, instituutioihin ja yhteisöihin kohdistuu edelleen uhkauksia ja hyökkäyksiä. Vanhat stereotypiat heräävät henkiin ja uudet vihamielisyyden muodot leviävät digitaalisissa ympäristöissä nopeasti.

Myös romaniyhteisö kohtaa yhä syrjintää ja ulossulkemista eri puolilla Eurooppaa. Kaikenlainen rasismi - kohdistui se sitten juutalaisiin, romaneihin, maahanmuuttajiin tai muihin vähemmistöihin - uhkaa yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja demokratian perustaa.

Julkisen sektorin tehtävä on tunnistaa nämä ilmiöt rehellisesti ja osallistua pitkäjänteiseen työhön niitä vastaan. Työn on oltava jatkuvaa, tutkittuun tietoon perustuvaa ja sitä on tehtävä tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan, yhteisöjen, koulutussektorin ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Tähän työhön liittyy myös lainsäädännön vahvistaminen. Eilen voimaan tullut rikoslain uudistus kriminalisoi vakavien kansainvälisten rikosten - mukaan lukien holokaustin - kieltämisen. Laki vahvistaa oikeuskehystä, joka suojaa totuutta, ihmisarvoa ja historiallisen muistin koskemattomuutta.

Suomi on ottanut tässä työssä merkittäviä konkreettisia askeleita. Hallituksen rasismin vastainen ohjelma sisältää lukuisia toimia, jotka kohdistuvat erityisesti antisemitismin ehkäisyyn. Ohjelmassa lisätään myös yleisesti uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden tietoisuutta heidän käytettävissään olevista oikeussuojakeinoista syrjintätilanteissa. Kokonaisuuden tueksi valtioneuvoston kanslia julkaisee tällä viikolla tietolehden, jonka tarkoituksena on korjata antisemitismiin ja juutalaisuuteen liittyviä vääriä väitteitä ja vahvistaa ymmärrystä.

Samalla opetus - ja kulttuuriministeriö johtaa koko koulutusjärjestelmän laajuista kehittämisohjelmaa, joka vahvistaa osaamista, parantaa informaatio-ohjausta sekä tukee lasten ja nuorten osallisuutta. Työ tukee tavoitetta rakentaa yhteiskunta, jossa kunnioitus, tasa-arvo ja ihmisarvo ovat arjen perusta.

Hyvät ystävät,

Haluan painottaa erityisesti koulutuksen merkitystä. Koulut ja oppilaitokset muovaavat paitsi sitä, mitä nuoret tietävät, myös sitä, miten he ymmärtävät paikkansa yhteiskunnassa. Siksi holokaustin opetus ei ole vain historian opettamista - se on eettisen vastuun opettamista. Se auttaa oppilaita tunnistamaan ennakkoluulojen varhaiset merkit ja ymmärtämään, miten pieniltä vaikuttavat syrjivät teot voivat johtaa suuriin vääryyksiin.

Tämän työn keskeisiä elementtejä ovat:
• kriittisen ajattelun ja medialukutaidon vahvistaminen,
• historiallisen tiedon oikeellisuuden varmistaminen,
• avoimen keskustelun tukeminen historian vaikeista aiheista,
• sekä nuorten valmentaminen kohtaamaan monimuotoisuutta kunnioittavasti.

Koulutus ei yksin voi poistaa vihaa, mutta se on yksi vahvimmista keinoistamme ehkäistä olosuhteita, joissa viha voi kasvaa. Holokaustin muistoa ei voi erottaa laajemmasta tehtävästä vaalia osallisuutta, empatiaa ja sitoutumista ihmisoikeuksiin. Museoilla, arkistoilla, kulttuuriorganisaatioilla ja selviytyjien todistuksilla on tässä työssä korvaamaton rooli. Ne tekevät muistista konkreettista ja elävää.

Arvoisat vieraat,

Haluan kiittää Suomen juutalaisia ja romaniyhteisöjä, joiden työ on pitänyt muiston elävänä, vaalinut kulttuuriperintöä ja lisännyt ymmärrystämme. Teidän sitoutumisenne tarinoiden, perinteiden ja historian säilyttämiseen rikastuttaa koko suomalaista yhteiskuntaa.

Muisto ei säily vain koulutuksen avulla. Se elää perheissä, yhteisöissä, rituaaleissa ja tarinoissa. Ilman näitä ääniä muisto olisi vajavainen.

Haluan kiittää myös täällä tänään läsnä olevia suurlähettiläitä ja diplomaatteja. Muistopäivän kansainvälinen ulottuvuus muistuttaa meitä siitä, että holokausti kosketti koko Eurooppaa ja suurta osaa maailmaa. Vastuu muistamisesta on siten yhteinen, ja maiden, instituutioiden sekä koulutuksen toimijoiden yhteistyö on välttämätöntä antisemitismin torjunnassa ja demokraattisten arvojen puolustamisessa.

I would like extend a warm thank you to the ambassadors and foreign diplomats present here today. The fact that we gather together like this illustrates the global dimension of the importance of our remembrance. The Holocaust touched all of Europe and far beyond. And the responsibility to remember lays upon us all.

Hyvät ystävät,

Kun pysähdymme kunnioittamaan uhreja, vahvistamme samalla yhteistä sitoumustamme rakentaa maailmaa, jossa ihmisarvoa suojellaan, monimuotoisuutta arvostetaan ja jossa historian opit ohjaavat toimintaamme.

Muisti ei ole passiivista - se on valinta ja teko. Valitsemme tänään muistaa. Kouluttamalla itseämme ja tulevia sukupolvia vahvistamme rauhaa. Kuuntelemalla toisiamme kunnioitamme niitä, joilla ei enää ole ääntä.

Kiitän järjestäjiä, puhujia, juutalais- ja romaniyhteisöjä, muusikoita sekä kaikkia tilaisuuden toteuttamiseen osallistuneita.

Pitäkäämme mielessämme holokaustin uhrit ja heidän perheensä.