OKM on käynnistänyt selvityksen syväväärennösten vaikutuksista luoviin aloihin

OKM on käynnistänyt selvityksen syväväärennösten vaikutuksista luoviin aloihin

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt selvityksen syväväärennösten vaikutuksista luoviin aloihin sekä siitä, miten äänen, kuvan, olemuksen ja liikkeen synteettistä jäljittelyä tulisi Suomessa säädellä. Selvityksen tekevät professori Anette Alén ja vieraileva tutkija Tuomas Mattila, ja sen on määrä valmistua 1.9.2026.

Selvityksessä tarkastellaan generatiivisen tekoälyn tuottamien syväväärennösten eli deepfake-sisältöjen oikeudellista suojaa tilanteessa, jossa sääntely on hajanaista ja suoja muodostuu useista eri sääntelykokonaisuuksista. Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva ilmiön vaikutuksista sekä sääntelyn kehittämistarpeista kansallisella ja EU-tasolla.

Generatiivisen tekoälyn nopea kehitys on mahdollistanut sellaisten ääni- ja videotuotosten luomisen, joita on yhä vaikeampi erottaa aidoista esityksistä. Suomessa ei ole erillistä lakia, joka suojaisi henkilön ääntä, ulkonäköä tai liikettä tekoälyn tuottamalta jäljittelyltä. Suoja muodostuu useista eri säännöksistä kuten henkilötietojen ja yksityiselämän suojasta, rikosoikeudellisesta sääntelystä, sopimus ja vahingonkorvausoikeudesta sekä EU:n digi ja tekoälysääntelystä, minkä vuoksi kokonaisuus on hajautunut.

Selvityksen keskeisenä tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva deepfake-ilmiön vaikutuksista luovaan alaan sekä arvioida voimassa olevan kansallisen ja EU-tason sääntelyn toimivuutta ja mahdollisia kehittämistarpeita.

- Tekoälyn mahdollistamat syväväärennökset ovat nopeasti yleistyvä ilmiö, joka koskettaa myös luovia aloja. Selvityksen avulla haluamme saada lisää tietoa siitä, miten yksilöiden identiteettiä voidaan suojata AI-teknologian aikakaudella, ja varmistaa, että käytettävissämme on toimivat ja tarkoituksenmukaiset keinot puuttua oikeudenloukkauksiin ja luvattomiin jäljitelmiin, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie.

Selvityksessä tarkastellaan erityisesti:

• Syväväärennösten näkyvyyttä luovilla aloilla ja niiden aiheuttamia haittoja oikeudenhaltijoille, esittäville taiteilijoille ja muille alan ammattilaisille.
• Nykyistä kansallista ja EU-tason sääntelykehystä, sen toimivuutta sekä keskeisiä puutteita ja tulkintaongelmia.
• Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien roolia suhteessa muihin suojakeinoihin tilanteissa, joissa esittävän taiteilijan ääntä tai olemusta jäljitellään ilman lupaa.
• Oikeudenhaltijoiden käytettävissä olevia keinoja puuttua syväväärennöksiin, mukaan lukien nopeat ja kevyet sisällön poistamista tai rajoittamista koskevat menettelyt.
• Sananvapauden ja yksityiselämän suojan välistä tasapainoa perusoikeusnäkökulmasta.
• Tanskan sääntelytilannetta sekä tarvittaessa muiden EU-maiden ajankohtaisia ratkaisuja.

Syväväärennökset koskettavat laajasti kaikkia henkilöitä, ja erityisesti esittäviä taiteilijoita, joiden identiteetti, ääni ja olemus ovat keskeinen osa heidän ammatillista profiiliaan ja tulonmuodostustaan. Luvattomasti jäljitellyt esitykset voivat vaikuttaa suoraan taiteilijoiden toimeentuloon, maineeseen ja yksityiselämän suojaan.

Selvityksen tekijöiden tulee työnsä aikana olla yhteydessä oikeusministeriöön (OM), työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM), liikenne- ja viestintäministeriöön (LVM) sekä keskeisiin oikeudenhaltijoita edustaviin järjestöihin.

Selvityksen on tarkoitus valmistua 1.9.2026 mennessä, ja se toimii pohjana mahdollisille sääntelyn kehittämistarpeille sekä jatkovalmistelulle, joka koskee luovien alojen toimintaedellytyksiä ja henkilön identiteetin suojaa digitaalisen teknologian aikakaudella.

Lisätietoja: hallitussihteeri Aura Lehtonen, OKM, p. 0295 330 340