Pohjoismainen konferenssi laajentaa työväenhistorian alaa

Järjestelmälliseen pohjoismaiseen yhteistyöhön työväenhistorian alalla saatiin pontta Reykjavikissa vuonna 2016, jolloin perustettiin alan yhteistyöverkosto, The Nordic Labour History Network. Voi syystä ihmetellä, ettei Suomessa ole kokoustettu aiemmin. Kööpenhaminassa 2022 pidetyn konferenssin jälkeen vetovastuu saatiin viimein Suomeen.

Tampereen yliopistossa konferenssia järjestävä historian yliopistotutkija, dosentti Sami Suodenjoki kertoo, että Tampereella jatketaan tutkimusalan aiheiden laajentamista ja vaalitaan yhteistyötä.

Edeltävissä konferensseissa on pohdittu paljon sitä, mitä työväenhistoria voikaan nykyään kattaa: mikä lasketaan työksi, missä työ tapahtuu ja millä ehdoilla, ketkä muodostavat työväenluokan ja kuka on "työntekijä". Entä mitä voidaan tunnistaa järjestäytymiseksi ja työntekijäjärjestöiksi?

Tampereen yliopiston historian oppiala järjestää konferenssin yhdessä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kanssa. Lisäksi mukana ovat keskeisimmät työväen muistiorganisaatiot kuten Työväenmuseo Werstas.

- Esitelmäkattauksesta näkee, että alan kenttä on vireä. Vaikka ensisijaisesti itseään työväenhistorian tutkijoina pitäviä on nykyisin aika vähän - moni meistä tekee sitä yhtenä alana muiden aiheiden joukossa - yhdessä tekemisen henki on silti vahva. Se, että tutkijoina tulemme omilta eritysaloiltamme, on pikemminkin vahvuus, Suodenjoki toteaa.

Tampereella kokoontuu sata konferenssikävijää kaikista pohjoismaista ja useita myös pohjoismaiden ulkopuolelta.

Työväenhistorialla on perinteisesti ollut läheinen yhteys sukupuolihistoriaan, mitä ovat ilmentäneet naisten äänioikeuden ja työssäkäynnin kaltaiset tutkimusaiheet. Myös työväenkulttuuri on säilyttänyt suosionsa, samoin kuin työväenhistorian ydinaihe lakko, jota käsitellään konferenssin työryhmissä monista eri näkökulmista.

Yliopistolakko siirsi konferenssin aloituspäivän Werstaalle.

Toisaalta työväenhistoria voi kurottaa uusimpiin historiantutkimuksen aloihin kuten eläinhistoriaan. Työväenhistorian uutena virtauksena Suodenjoki mainitsee myös pakotetun työn tutkimuskentän. Tutkijat ovat onnistuneet luomaan kansainvälisiä hankkeita ja yhdistämään ilmiöön esimerkiksi kolonialismin, vankeuden ja orjuuden historian.

- On päästy tutkimaan uudella tavalla sitä, millaisissa muodoissa pakotettua työtä on historiassa esiintynyt. Tämä mahdollistaa myös nykypäivän ilmiöiden kommentoinnin. Suodenjoki sanoo.

Konferenssin aikana järjestetään kaksi yleisölle avointa elokuvaesitystä. "The Potato Revolution" käsittelee ensimmäisen maailmansodan aikaisia nälkämellakoita puolueettomassa Ruotsissa ja nostaa esiin naisten toimijuuden protesteissa.

"The Sad Truth" käsittelee Tanskan karkotusleirejä ja niihin sijoitettuja syyrialaisnaisia. Esityksiä seuraa keskustelutilaisuus elokuvantekijöiden kanssa.

Nordic Labour History Conference NLHC2025 järjestetään Tampereen yliopistossa 7.5.-10.5.2025.