Tutkimus: Yhteiskunnan kriittiset toiminnot jäsentyvät kahdeksaan tarvekategoriaan

Tutkimus: Yhteiskunnan kriittiset toiminnot jäsentyvät kahdeksaan tarvekategoriaan

VTT:n ja Hankenin yhteistutkimus 'Suomen yhteiskunnan kriittiset toiminnot ja tulevaisuuden trendit' haastaa perinteisen tavan määritellä yhteiskunnan kriittisiä toimintoja. Sen mukaan kriittisyys ei ole pysyvä luettelo palveluista tai infrastruktuureista, vaan muuttuva kokonaisuus, joka syntyy tarpeiden, riippuvuuksien ja tilanteen yhteisvaikutuksesta.

Tutkimuksen keskeinen havainto on, että yhteiskunnan toimintakyky rakentuu systeemisesti: yhden toiminnon häiriö voi nopeasti heijastua muihin toimintoihin ja koko yhteiskuntaan. Kriittisyyttä määrittävät erityisesti perustarpeiden täyttyminen, niukkuus, kiireellisyys ja saavutettavuus. Aineisto pohjautuu kirjallisuuskatsaukseen, neljään työpajaan, asiantuntijahaastatteluihin, kaksikierroksiseen Delfoi-kyselyyn sekä maavertailuun Australian, Kanadan, Iso-Britannian ja Ruotsin kanssa.

Kahdeksan tarvekategoriaa

Raportti jäsentää toiminnot kahdeksaan tarvekategoriaan, jotka jäsentävät Suomen yhteiskunnan kriittisiä toimintoja. Tarvekategoriat ovat: ruoka ja vesi, terveys ja hyvinvointi, liikkuminen ja infrastruktuuri, turvallisuus, tieto ja ymmärrys, talous ja toimeentulo, demokratia sekä yhdenvertaisuus.

Hankkeen vastuullisen johtajan, VTT:n johtavan tutkijan Peter Ylénin, mukaan tulevaisuuden toimintakyky ei ratkea yksittäisillä investoinneilla tai teknologioilla, vaan sillä, miten yhteiskunta ymmärtää ja ohjaa kokonaisuutta. Tehokkaimmat muutoksen vipupisteet liittyvät informaatiorakenteisiin, luottamukseen ja työkykyyn.

Energia, digitaaliset toiminnot, tietovarannot ja tiedotus nousevat läpileikkaaviksi tekijöiksi

Tutkimus nostaa energian, digitaaliset toiminnot, tietovarannot ja tiedottamisen kaikkien kriittisten toimintojen edellytyksiksi. Tulevaisuuden energiahaaste ei ole vain saatavuus, vaan erityisesti volatiliteetti: sääriippuvainen tuotanto voi synnyttää hintapiikkejä ja epävarmuutta, jotka leviävät nopeasti talouteen, palveluihin ja arjen turvallisuuden tunteeseen. Huoltovarmuus todetaan varautumisen mekanismina, jonka tulee olla osa kaikkia yhteiskunnan kriittisiä toimintoja.

Raportti korostaa myös luottamuksen merkitystä yhteiskunnan hiljaisena peruspilarina. Luottamus, tiedon laatu ja nuorten tulevaisuususko rakentuvat hitaasti mutta voivat rapautua nopeasti. Tekninen toimintavarmuus ei yksin riitä, jos ihmiset eivät luota instituutioihin, tietoon tai tulevaisuuteen. Sama kehityssuunta näkyy verrokkimaissa: kriittisen infrastruktuurin suojelusta siirrytään kohti laajempaa koko yhteiskunnan resilienssiajattelua.

Hankenin Professor of Practice Christian Fjäderin mukaan kansainvälinen vertailu vahvistaa havaintoa: tehokkaat mallit eivät perustu yksin lainsäädäntöön tai vapaaehtoisuuteen, vaan niiden tarkoituksenmukaiseen yhdistelmään.

Suositukset: Kohti systeemistä arviointia

Hanke esittää yksitoista suositusta, jotka vievät kriittisyysmäärittelyä kohti systeemistä ja kansalaislähtöistä arviointia. Keskeistä on käynnistää pysyvä kansallinen koordinaatiomekanismi, määritellä kriittisiä toimintoja jatkuvasti tarpeista käsin, ottaa käyttöön aikaperusteisia sietokyvyn kynnysarvoja ja tunnistaa solmupisteet, joiden häiriöt aiheuttavat laajimmat kerrannaisvaikutukset.

Raportin viesti on selkeä: resilienssi vahvistuu ennakoinnilla, hajautuksella ja toisiaan täydentävillä ratkaisuilla. Reaktiivisuus ja toimintojen liiallinen keskittäminen puolestaan lisäävät haavoittuvuutta. Suomen kriittisiä toimintoja on arvioitava systemaattisesti ja jatkuvasti, ei vain kriisien keskellä.

Lisätietoja: Johtava tutkija Peter Ylén (hankkeen johtaja), VTT, p. 040 507 7474, peter.ylen(at)vtt.fi ja Professor of Practice Christian Fjäder, Hanken, p. 044 3017696, christian.fjader(at)hanken.fi

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2025 tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.