Tulevaisuusselonteon 1. osa kokoaa yhteen tulevien vuosien vaihtoehtoisia kehityskulkuja, niiden vaikutuksia Suomeen sekä varautumista

Tulevaisuusselonteon 1. osa kokoaa yhteen tulevien vuosien vaihtoehtoisia kehityskulkuja, niiden vaikutuksia Suomeen sekä varautumista

Tulevaisuuden kasvava epävarmuus edellyttää toimintaympäristön vaihtoehtoisten kehityskulkujen tunnistamista varautumisen tueksi. Hallituksen tulevaisuusselonteko vastaa tähän tarpeeseen. Tulevaisuusselonteon 1. osa annettiin eduskunnalle torstaina 18. syyskuuta.

Selonteko on laaja-alainen skenaariotyö, jossa katsotaan 20 vuotta tulevaisuuteen ja tunnistetaan eri kehityskulkujen vaikutuksia Suomeen ja niihin varautumista. Epävarmuutta aiheuttavat muun muassa suurvaltojen väliset jännitteet ja niiden strateginen kilpailu, maailmantalouden riskit, ilmaston lämpeneminen sekä teknologinen kehitys.

Toimintaympäristön jatkuva muutos korostaa tarvetta toimenpiteille, jotka tukevat Suomen tulevaisuusvalmiutta kaikissa maailmantilanteissa. Hallituksen näkökulmasta on keskeistä huolehtia taloudellisesta liikkumatilasta, turvallisuudesta sekä korkeasta koulutus- ja osaamistasosta. Nämä kaikki vahvistavat yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja luovat kykyä vastata erilaisissa skenaarioissa tunnistettuihin haasteisiin ja riskeihin sekä luovat valmiutta menestyä riippumatta siitä, millaisia haasteita tulevaisuus tuo mukanaan.

Tavoitteena ennakoiva hallinto

Valtioneuvosto antaa eduskunnalle vaalikausittain kaksiosaisen tulevaisuusselonteon, jonka tarkoituksena on tunnistaa päätöksenteon kannalta tärkeitä ja tulevaisuudessa erityistä huomiota vaativia asioita. Ensimmäinen osa valmistellaan kaikkien ministeriöiden yhteisenä virkatyönä eduskunnan ponsien mukaisesti ja se on tarkoitettu hallituksen ja koko valtioneuvoston strategisen valmistelun ja päätöksenteon tueksi. Selonteon toinen osa käsittelee kärkiteemaa, jonka hallitus valitsee myöhemmin.

Ensimmäinen osa käsittelee:

• strategisen toimintaympäristön kokonaiskuvaa: 26 Suomen tulevaisuuteen vaikuttavaa geopoliittista, taloudellista, teknologista, ympäristöllistä, yhteiskunnallista ja lainsäädännöllistä muutostekijää
• toimintaympäristön kehitykseen liittyvää epävarmuutta: kuvataan 14 kriittistä epävarmuustekijää sekä niiden vaihtoehtoiset kehityskulut vuoteen 2045
• systeemisiä kokonaiskuvia muodostavia skenaarioita vuonna 2045 sekä niihin johtavia skenaariopolkuja: Yhteistyön maailma, Teknojättien maailma, Blokkien maailma, Murtuva maailma
• kaikissa ministeriöissä tunnistettuja skenaarioiden vaikutuksia (riskit/uhat, mahdollisuudet) ja niihin varautumista sekä
• skenaarioista riippumattomia toimia tulevaisuusvalmiuden kehittämiseksi.

Tulevaisuusselonteon 1. osan toimintaympäristöanalyysi julkaistiin marraskuussa 2024.

Villit kortit ja dialogityö täydentävät ennakointityötä

Selonteossa on myös villejä kortteja - suhteellisen epätodennäköisiä mutta vaikutuksiltaan merkittäviä kehityskulkuja, joilla kaikilla olisi enemmän tai vähemmän suoria vaikutuksia Suomeen.

Osana valmistelua järjestettiin 40 dialogia Suomen tulevaisuudesta. Dialogien perusteella yhteiskunnallisen resilienssin koettiin rakentuvan muun muassa yhteisten arvojen, empatian ja yhteistyön varaan. Dialogityö vastaa hallitusohjelman tavoitteisiin vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa sekä tavoitteeseen edistää lasten ja nuorten osallisuutta.

Lisätietoja: Johtava asiantuntija, tulevaisuusselonteon pääsihteeri Jaana Tapanainen-Thiess, p. 0295 160 593, valtioneuvoston kanslia.

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]