Bonnin sopimuksen osapuolikokous vahvisti tunturipöllön ja uhanalaisten hailajien suojaa

Bonnin sopimuksen osapuolikokous vahvisti tunturipöllön ja uhanalaisten hailajien suojaa

Muuttavien eläinlajien suojelua koskevan Bonnin sopimuksen 15. osapuolikokous järjestettiin 23.-29. maaliskuuta Campo Grandessa Brasiliassa. Kokouksessa päätettiin lisätä yhteensä 41 lajia kansainvälisen suojelun piiriin. Valtaosa päätöksistä koski valtamerillä eläviä ulappalintuja, joiden kannat ovat heikentyneet selvästi.

Tunturipöllö vahvemman suojelun kohteeksi

Maat hyväksyivät Norjan ehdotuksen lisätä tunturipöllö lajiksi, jonka suojelutilanne on epäsuotuisa. Tunturipöllö on taantunut voimakkaasti koko levinneisyysalueellaan ja on maailmanlaajuisesti uhanalainen. Suomessa se on äärimmäisen uhanalainen ja Ruotsissa vastikään luokiteltu hävinneeksi. Lajin tilanteen parantaminen vaatii koordinoituja suojelutoimia maiden välillä.

Viisi hailajia luokiteltiin erittäin uhanalaisiksi

Maat päättivät lisätä myös viisi hailajia (kettuhai, isosilmäkettuhai, ulappakettuhai, isovasarahai ja kampavasarahai) erittäin uhanlaisiksi Panaman, Brasilian ja Ecuadorin ehdotusten perusteella.

Sopimuksen mukaan jokaisen osapuolimaan on rauhoitettava nämä lajit. Hailajien maailmanlaajuinen taantuminen johtuu erityisesti ylikulutuksesta ja merkittävästä sivusaaliskuolleisuudesta. Euroopanankeriaalle hyväksyttiin kansainvälinen toimintasuunnitelma

Campo Grandessa hyväksyttiin myös useita työohjelmia ja lajikohtaisia suunnitelmia. EU:n ja Suomen kannalta näistä merkittävin oli äärimmäisen uhanalaista euroopanankeriasta koskeva kansainvälinen toimintasuunnitelma, jota on valmisteltu pitkään. Suunnitelma parantaa mahdollisuuksia sitouttaa EU:n ulkopuoliset maat lajin suojelutoimiin ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ankeriaan heikon tilan korjaamiseksi.

Osapuolikokous keräsi yhteen kansainvälisen suojelutyön toimijat

Bonnin sopimus yhdistää 133 valtiota, mukaan lukien EU:n ja kaikki sen jäsenmaat, suojelemaan muuttavia eläinlajeja ja niiden muuttoreittien elinympäristöjä. Suomi on ollut sopimuksen osapuoli vuodesta 1989. Valtioiden edustajien lisäksi kokoukseen osallistui tutkijoita, järjestöjä sekä alkuperäiskansoja ja paikallisyhteisöjä eri puolilta maailmaa käsittelemään rajat ylittävien muuttolajien kiireellisiä suojeluhaasteita.

Sopimuksen liitteet määrittävät lajit, jotka vaativat tiukkaa rauhoittamista (liite I) sekä lajit, joiden suojelutilanne on epäsuotuisa ja joiden suojelu edellyttää kansainvälistä yhteistyötä (liite II).

Lisätietoja kokouksen päätöksistä: COP15 I Convention on the Conservation of Migratory Species of Wild Animals

Lisätietoja

Esko Hyvärinen
ympäristöneuvos
puh. 0295 250 094
[email protected]