Komission pohjaesitys tulevasta maatalouden EU-rahoituksesta tarkentuu

Komission pohjaesitys tulevasta maatalouden EU-rahoituksesta tarkentuu

Euroopan komissio julkaisi esityksensä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) jäsenmaakohtaisista rahoitusosuuksista. Jäsenmaiden tulee kohdistaa vähintään komission esityksen mukainen määrä rahoitusta maatalouteen kumppanuusohjelmassaan. Komission julkaisemia lukuja ei voi suoraan verrata nykyiseen rahoitukseen, sillä EU:n budjettirakenne muuttuu.

Euroopan komissio julkisti heinäkuussa esityksensä EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028-2034. Samalla julkistettiin myös ehdotus EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) tulevasta säädöspohjasta. Komissio on nyt täydentänyt esitystään tarkemmilla maatalouden jäsenmaakohtaisilla rahoitusosuuksilla.

Komission esityksessä koko EU-rahoituskehyksen rakenne muuttuisi vuodesta 2028 alkaen merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Yhtenä kolmesta keskeisestä rahoituskokonaisuudesta jäsenmaat laatisivat jatkossa kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat (NRPP), joihin sisältyisivät mm. aluekehitys- eli koheesiopolitiikan ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toimenpiteet ja rahoitus. Suomelle tähän kokonaisuuteen on esitetty rahoitusta yhteensä 7,8 miljardia euroa. Koko unionin tasolla EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan kohdistettaisiin lähes 300 miljardia euroa vuosille 2028-2034. Suomen osuus tästä olisi komission nyt tarkentaman esityksen mukaan 4,8 miljardia euroa, mikä sisältyy edellä mainittuun 7,8 miljardiin euroon.

Komission esittämä 4,8 miljardia euroa on vähimmäismäärä, mitä Suomen tulee käyttää maatalouden tukivälineisiin kumppanuussuunnitelmassaan. Tätä täydentää kansallinen osarahoitus, jota komissio esittää lisättävän. Maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen voidaan kohdentaa rahoitusta myös muusta kumppanuussuunnitelman osuudesta sekä Horizon Europe -ohjelmasta ja uudesta Euroopan kilpailukykyrahastosta.

Maatalouden keskeisiä tukivälineitä uudessa kokonaisuudessa ovat mm. aleneva pinta-alaperusteinen tulotuki, tuotantosidonnainen tuki, luonnonhaittakorvaus, maatalouden ilmasto- ja ympäristötoimien tukeminen ml. eläinten hyvinvointi ja luomutuotanto, riskienhallinnan edistäminen ja investointien tukeminen.

Nykyisistä maaseudun kehittämisen toimenpiteistä esimerkiksi Leader-toiminta, tiedonvälitys, innovointi ja yhteistyötoimet jatkuvat uudella kaudella jäsenmaille pakollisena osana kumppanuussuunnitelmaa.

Uuden esityksen mukaista maatalouden EU-rahoitusmäärää ei voi suoraan verrata kuluvaan kauteen, koska rahoitusrakenne muuttuu merkittävästi. Esimerkiksi toimenpiteiden valikoimassa on muutoksia kausien välillä.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin mukaan komission pohjaesityksen lähtökohtia on osattu ennakoida erityisesti maatalouspolitiikan heinäkuussa julkistetun sisältöesityksen osalta. "Suomen ennakkovaikuttaminen EU:n tulevaan maatalouspolitiikkaan näkyy siinä, että esitys painottaa vahvasti ruokaturvaa ja ruoantuotantoa maatalouden perustehtävänä. Viljelijät tarvitsevat ennakoitavuutta, ja siksi on tärkeää, että kaikki viljelijän tulonmuodostukseen vaikuttavat tukielementit on korvamerkitty uuden rahaston sisällä. Rahoituksen määrä on tässä ensimmäisessä avauksessa kuitenkin riittämätön. Pitkä neuvotteluprosessi on vasta aluillaan, ministeri Essayah painottaa.

Lisätiedot maa- ja metsätalousministeriöstä:

Ministerin erityisavustaja Iina Mattila p. 050 473 6221
Neuvotteleva virkamies Ahti Hirvonen p. 0295 162 337
Neuvotteleva virkamies Martti Patjas p. 0295 162 474
Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi(at)gov.fi