Ministeri Tavion avauspuhe demokratiapäivän seminaarissa

Ministeri Tavion avauspuhe demokratiapäivän seminaarissa

Ministeri Tavion avauspuhe demokratiapäivän seminaarissa Pikkuparlamentissa 15.9.2026.

Hyvät kuulijat,

Hyvää kansainvälistä demokratiapäivää!

Kuten seminaarin otsikko ["Demokratia rapautuu heikoin signaalein - Mistä toivoa kriisien keskellä?"] kertoo, demokratian tila on monin paikoin huono. Nykyään 74 prosenttia maailman väestöstä asuu autokratioissa. Ilmaisunvapaus heikkeni viime vuonna 44 maassa ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen 22 maassa. Luvut käyvät ilmi ruotsalaisen V-Dem-instituutin raportista.

Maailmanlaajuinen demokratia- ja oikeusvaltiokehitys eivät ole meille vain kuriositeetteja. Demokratian rapautuminen lisää yhteiskunnallista epävakautta, turvallisuusuhkia ja tekee liiketoimintaympäristöstä vaikeammin ennakoitavan, mikä vaikeuttaa suomalaistenkin yritysten toimintamahdollisuuksia.

Maailmaa uhkaa geopoliittinen valtataistelu ja sen ulottuminen myös kehittyvien maiden piiriin.

Kehityspolitiikka on kansainvälisesti murroksessa. Viime vuonna virallisen kehitysyhteistyön määrä laski maailmanlaajuisesti ennätykselliset 23 prosenttia. Määrärahojen pienentyessä kumppanuuksien vastavuoroisuuteen, vaikuttavuuteen ja vipuvaikutukseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Haluamme kehitysyhteistyön tuottavan molemminpuolisia tuloksia ja perustuvan yhteisiin tavoitteisiin.

Suomen uudenlainen toimintatapa näkyy ehkä parhaiten Ukrainassa, jossa laaja-alaisella yhteistyöllä edistämme sekä Ukrainan resilienssiä että omia tavoitteitamme tukemalla Ukrainaa puolustautumaan Venäjän laittomassa ja julmassa hyökkäyssodassa. Samalla edesautamme suomalaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua Ukrainan jälleenrakennukseen. Viime kuussa julkistimme, että Wärtsilä toimittaa Vaasasta Ukrainaan 45 miljoonan euron arvosta voimalaitosteknologiaa. Se on historian suurin kehitysrahoilla edistetty suomalaisen yrityksen vientikauppa, ja tämänkaltaisia tuloksia saamme siitä huolimatta, että kehitysyhteistyöstä on leikattu ennätyspaljon, yhteensä 1 340 miljoonaa euroa neljässä vuodessa.

Ukrainan demokratian ja oikeusvaltiokehityksen tulevaisuus on yksi avainkysymyksistä EU-lähentymisessä. Koko Eurooppa voi hyötyä siitä, jos Ukrainan demokratia on vahva ja korruptiosta vapaa. Korruptio on keskeinen este niin yritysten vakaalle ja ennakoitavalle toimintaympäristölle kuin ihmisten yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Suomi tukee Ukrainan demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä Oikeusvaltiokeskuksen, Euroopan neuvoston ja kansainvälisen demokratia- ja vaaliapuinstituutti International IDEA:n kautta.

Suomella on demokratia- ja oikeusvaltiotuessa ainutlaatuista tarjottavaa. Demo Finland on suomalainen innovaatio, kaikkien eduskuntapuolueiden yhdessä perustama järjestö, jonka tarkoitus on edistää monipuoluedemokratiaa maailmalla suomalaisiin puolueisiin kertynyttä kokemusta ja asiantuntemusta hyödyntäen. Suomen esimerkit naisten ja nuorten osallistumisesta, koalitiohallituksista ja rauhanomaisista vallanvaihdoista herättävät maailmalla kiinnostusta. Naisten poliittisen osallistumisen osalta kokemuksemme on poikkeuksellisen pitkä, kun tänä vuonna naisten äänioikeuden saavuttamisesta Suomessa on kulunut 120 vuotta.

Toinen teema, jossa tuomme näkyvästi suomalaista toimijuutta esiin, on kansalaisyhteiskuntatuki. Tällä hallituskaudella suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta kanavoidun kehitysyhteistyön taso on säilynyt, vaikka melkein kaikista muista käyttökohteista on kehitysyhteistyössä leikattu. Kotimaisten kansalaisjärjestöjen suhteellinen osuus rahoituksesta on kasvanut ennätyksellisen suureksi.

Hyvät kuulijat,

Nuorten suhtautuminen yhteiskunnallisiin asioihin ja heidän osallistumismahdollisuutensa tulevat pitkälti määrittämään demokratian tulevaisuuden.

Viime vuosina esimerkiksi Keniassa, Intiassa, Nepalissa ja Perussa on nähty merkittäviä, nuorten johtamia demokratialiikkeitä. Näiden eri maiden liikkeiden yhdistävänä tekijänä on usein ollut nimenomaan kyllästyminen korruptioon ja sen vaikutukseen nuorten mahdollisuuksiin osallistua yhteiskuntaan ja hankkia toimeentuloa.

Suomelle nuoret ovatkin ulkopolitiikassa tärkeä teema. Viime joulukuussa julkaistiin Suomen toinen kansallinen "Nuoret, rauha ja turvallisuus" -toimintaohjelma, jonka laatiminen oli kirjattu ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoomme. Ohjelman tavoitteena on lisätä nuorten osallistumismahdollisuuksia päätöksenteon eri tasoilla. Olemme kuulleet nuorten viestin siitä, ettei heidän osallistumisensa tulisi olla vain näennäistä tai pintapuolista, vaan aitoa ja yhdenvertaista. Toimintaohjelma ja sen ydinviestit onkin laadittu yhdessä nuorten kanssa.

Kun tämän seminaarin otsikossa kysytään, mistä toivoa kriisien keskellä, katseeni kääntyy nuoriin. Muistetaan kuitenkin, että meillä kaikilla on vastuu demokratian hyvinvoinnista.

Hyvää kansainvälistä demokratiapäivää ja antoisaa seminaaria kaikille! Kiitos.